kultaomenia hopeamaljoissa

Hengellisiä asioita
Tänään on 11.12.2017 02:00

Kaikki ajat ovat UTC + 2 tuntia




Aloita uusi ketju Vastaa viestiin  [ 1 viesti ] 
Kirjoittaja Viesti
 Viestin otsikko: LAITTOMUUDEN VALTAAN PÄÄSY
ViestiLähetetty: 04.11.2013 11:36 
Poissa
Ylläpitäjä
Avatar

Liittynyt: 23.10.2013 17:20
Viestit: 2826
    Kuva

LAITTOMUUDEN VALTAAN PÄÄSY

"Ja sentähden, että laittomuus (kreik.UT: anomian = laitto­muus, ilman lakia oleva asenne) pää­see val­taan, kylme­nee useim­pi­en rak­kaus" (Mat.24:12).

"Sillä rakkaus Jumalaan on se, että pidämme hänen käskynsä. Ja hänen käskynsä eivät ole raskaat" (1.Joh.5:3).

"Sillä laittomuuden (kreik.UT: anomias = laittomuus, ilman lakia oleva asenne) salaisuus on jo vaikuttamassa; jahka vain tulee tieltä poistetuksi se, joka nyt vielä pidättää, niin silloin ilmestyy tuo laiton (kreik.UT: anomos = laiton, ilman lakia oleva henkilö)" (2.Tes.2:7).

Yksi Messiaan tulemuksen merkeistä Öljyvuoren profee­tallisessa puheessa on laittomuuden valtaanpääsy. Tämä tarkoittaa ensinnäkin yleistä moraalin romahdusta, jolloin kaikkinainen rikollisuus, väkivalta, ja synnin harjoitta­minen pääsee valtaan yhteiskunnissa ja koko maailmassa, niin kuin parhaillaan tapahtuu. Tämä moraalinen romahdus koskee myös muodollisia kristillisiä kirkkoja, jotka eivät enää piittaa Jumalan Sanan totuuksista eikä Jumalan käskyistä.

Kuitenkin laittomuudella on toinen­kin, hengellinen ulottu­vuus. Kreikan kielessä on sana nomos, joka tarkoittaa lakia eli Jumalan Tooraa ( hepr. Too­ra = opetus, oppi, laki; tavallisimmin käännetty sanalla laki suom. raamattuun). Sen vastakohta on anomias, joka tarkoittaa laittomuutta eli sellaista asennetta, joka haluaa olla ilman Jumalan lakia eli Tooraa tai tekee tyhjäksi Tooran. Tämä laittomuuden salaisuus oli vaikuttamassa jo apostoli Paavalin aikana, mutta se ei päässyt valtaan, koska Paavali ja muut apos­tolit valvoivat Jeshuan tai­vaaseenastumisen jälkeen sitä opetusta, jota seurakunnis­sa annettiin, Tooraa kunnioitta­en (Mat.5:17-19; Ap.t.24:14; 26:22; Room.3:31; 1.Tim.1:8 ). Mutta Paa­va­li varoitti, että hä­nen läh­tön­sä jäl­keen tulee seura­kuntiin raatelevaisia susia eli vääriä pro­feettoja, jotka eivät laumaa säästä, vaan kuljetta­vat sisälle seura­kuntiin turmiol­lisia harhaoppeja ja saavat Jumalan seura­kunnan suureen varaan opetuksel­laan, jossa Toora muren­netaan ja mitätöi­dään ja jopa Tooran käskyjä muutel­laan (Ap.­t.20:28-31; Mat.7:15-16; 1.Piet.2:1-3). Jo viimei­sen elossa olevan apos­to­lin Johan­neksen aikana, ensim­mäisen vuosi­sa­dan lopul­la, nämä seurakunnan kes­keltä nousseet raate­levaiset sudet, anti­kris­tuk­set, vai­kutti­vat pyrkien hajot­ta­maan Messi­aan yhtä laumaa eksytyksillään (1.Joh.2:18-19).

Kuva

Antikristus - laittomuuden ihminen

" Hän puhuu sanoja Korkeinta vastaan ja hävittää Kor­keimman pyhiä. Hän pyrkii muuttamaan ajat ja lain, ja ne annetaan hänen käteensä ajaksi ja kahdeksi ajaksi ja puoleksi ajaksi. Sitten oikeus istuu tuomiolle, ja hänen valtansa otetaan pois ja hävite­tään ja tuhotaan loppuun asti. Ja valtakunta ja valta ja valtakuntien voima kaiken taivaan alla annetaan korkeimman pyhien kansalle. Hänen valtakuntansa on iankaikkinen valtakunta, ja kaikki vallat palvelevat häntä ja ovat hänelle alamaiset " (Dan.7:25-27).

"Mutta mitä tulee meidän Herramme Jeesuksen Kristuk­sen tulemukseen ja meidän kokoontumiseemme hänen tykönsä veljet, niin me pyydämme teitä veljet, ettette anna minkään hengen ettekä sanan ettekä minkään muka mei­dän lähettä­mämme kirjeen heti järkyttää itseänne, niin että menetätte mielenne maltin, ettekä anna niiden itseänne peljästyttää, ikäänkuin Herran päivä jo olisi käsissä. Älkää antako ke­nenkään vietellä itseänne millään tavalla. Sillä se päivä ei tule, ennenkuin luopumus ensin tapahtuu ja laitto­muuden ihminen ilmestyy, kadotuksen lapsi, tuo vastustaja, joka korottaa itsensä yli kaiken, mitä jumalaksi tai jumaloi­tavaksi kutsutaan, niin että hän asettuu Jumalan temppeliin ja julistaa olevansa Jumala.

Ettekö muista, että minä, kun vielä olin teidän tykönänne, sanoin tämän teille? Ja nyt te tiedätte, mikä pidättää, niin että hän vasta ajallansa ilmestyy. Sillä laittomuuden salai­suus on jo vaikuttamassa; jahka vain tulee tieltä poistetuksi se, joka nyt vielä pidättää, niin silloin ilmestyy tuo laiton (kreik. UT: anomos = laiton, ilman lakia oleva henkilö), jonka Herra Jeesus on surmaava suunsa henkäyksellä ja tuhoava tulemuksen­sa ilmestyksellä, tuo, jonka tulemus tapahtuu saatanan vaikutuksesta valheen kaikella voimalla ja tunnusteoilla ja ihmeillä ja kaikilla vääryyden viettelyksillä niille, jotka joutuvat kadotukseen, sentähden etteivät otta­neet vastaan rakkautta totuuteen, voidaksensa pelastua. Ja sentähden Jumala lähettää heille väkevän eksytyksen, niin että he uskovat valheen, että kaikki ne tuomittai­siin, jotka eivät ole uskoneet totuutta, vaan mielistyneet vääryyteen" (2.Tes.2:1-12).

"Hänet, joka teille luovutettiin, Jumalan ennaltamäärätyn päätöksen ja edeltätietämyk­sen mukaan, te laista tietämät­tömien miesten (kreik. UT: anomon = laittomien, ilman lakia olevien; viittaa Rooman sotilaisiin, jotka naulitsivat Messiaan ristille) kätten kautta naulitsitte ristiin ja tapoitte" (Ap.­t.2:23).

"Ettekö tiedä, että te olette Jumalan temppeli ja että Juma­lan henki asuu teissä? Jos joku turmelee Jumalan temp­pelin, on Jumalan turmeleva hänet; sillä Jumalan temppeli on pyhä ja sellaisia te olette" (1.Kor.3:16-17).

"Ja tämä on rakkaus, että me vaellamme hänen käsky­jensä mukaan. Tämä on käsky, että teidän, niinkuin olette alusta kuulleet, tulee siinä vaeltaa. Sillä monta villitsijää on lähtenyt maailmaan, jotka eivät tunnusta Jeesusta Kristuk­seksi, joka oli lihaan tuleva; tämä tämmöinen on villitsijä ja antikristus. Ottakaa vaari itsestänne, ettette menetä sitä, minkä me olemme työllämme aikaansaaneet, vaan että saatte täyden palkan. Kuka ikinä menee edemmäksi eikä pysy Kristuksen opissa (hepr. UT: Messiaan Toorassa), hänellä ei ole Jumalaa; joka siinä opissa pysyy, hänellä on sekä Isä että Poika. Jos joku tulee teidän luoksenne eikä tuo mukanaan tätä oppia (hepr. UT: Tooraa), niin älkää ottako häntä huoneeseenne älkääkä sanoko häntä tervetul­leeksi; sillä joka sanoo hänet tervetulleeksi, joutuu osalli­seksi hänen pahoihin tekoihinsa" (2.Joh.6-11).

Danielin kirjan seitsemännessä luvussa on ennustus neljästä pedosta eli maailman supervalloista, jotka vuorol­laan hallitsevat maailmaa aina siihen saakka, kunnes Kaikkivaltias murskaa nämä maailman valtakunnat ja pe­rus­taa iankaikkisen valtakuntansa. Raa­ma­tun selit­täjät ovat melko yksi­mieli­siä siitä että ko. luvus­sa oleva leijona tar­koittaa Baa­belin eli Baby­lonin maail­manval­taa (605-539 eKr.), karhu Meedo-Persiaa (539-331 eKr.), pantteri eli leopardi Make­donia-Kreikkaa (331-63 eKr.) ja viimeinen kauhea ja hirmui­nen peto Roo­man val­taa, joka hallitsi v. 63 eKr. lähtien Lähi-Idän ja Välimeren alueita. Roo­man valta ei ole koskaan lakannut lopulli­sesti, se on vain ollut ikään kuin "kuolinhaa­van" saa­neena taustalla Euroo­pan valtioiden keskuudessa ja Roo­man keisarin valtaistuin on muuttunut Rooman paavin valtaistui­meksi. Tämä Rooman peto tulee vielä lopul­lisessa muodossaan nousemaan valtaan juuri ennen Mes­siaan paluuta.

Tämän neljännen pedon, Rooman keskeltä, nousee sarvi, joka muuttaa ajat ja lain sekä vainoaa korkeimman pyhiä. Tämän neljännen pedon sarven valta kestää siihen saakka, kunnes Messias tulemuksessaan tuhoaa pedon sarven (laittomuuden ihmisen) vallan ja perustaa rauhan­valtakuntansa maan päälle, jossa ylösnousseet Korkeim­man pyhät hallit­sevat Mestarinsa kanssa (Ilm.20:1-6). Pahin aika Rooman pedon sarven laittomassa vallassa tulee ilmeisesti olemaan viimeiset kolme ja puoli vuotta (aika, ajat ja puoli aikaa; Ilm.13:5).

Mikä on tämä Rooman pedon sarvi? Hyvin laaja joukko profeetallisen sanan tulkitsijoita on sitä mieltä, että kysees­sä on Rooman keisarin istuin ja sitä seurannut Rooman paavin istuin. Ensimmäinen Rooman keisari, joka käytti itsestään samalla pyhän isän eli paavin arvoa, oli Leo I (440-461 jKr.). Tämän tulkinnan vahvistaa myös Raamattu, sillä Apostolien teoissa oleva Pietarin puhe sanoo laitto­muuden ihmisten käsien eli Rooman sotilaiden ristiinnaulin­neen Jeshu­a Messiaan. Tämä pe­don sarvi, keisa­rinis­tuin ja sitä seu­ran­nut paa­vin istuin, on teh­nyt paljon muu­toksia aikoi­hin ja Juma­lan lakiin sekä vainonnut uskovia ja juuta­laisia kaut­ta vuosisatojen. Aihe­piiri on valta­van laaja ja tässä yh­teydessä ei ole mah­dollis­ta ottaa esille asiasta muuta kuin lyhyt luette­lo­mainen yhteen­veto (perus­teelli­sempi selvitys asias­ta Keijo Linde­manin kirjas­sa: Apostoli­nen Seu­ra­kun­ta ja Anti­kristuk­sen Eksy­tys).

Ajanlaskun ja kalenterin muutos. Jumala on antanut auringon ja kuun liikkeisiin perustuvan ajanlas­kun ja kalen­te­rin Isra­elin kan­sal­le ja koko maailmalle (1.Moos.1:14). Tä­män kalen­te­rin en­simmäinen kuukausi on Aabib-kuu eli Nisan-kuu keväällä (2.Moos.12:1-11; 13:4; Ester.3:7). Nisan-kuun 14. päivä on Jumalan säätämä pääsiäinen. Tä­män kuun kier­toon pe­rus­tu­van kalen­te­rin mu­kaan juhli­taan myös uuden­kuun juhlia ja muita Juma­lan säätä­miä juhlia (4.Moos.28:11; 1.Sam.20:5; Es­ra.3:5; Jes.66:23; 3.Moos.23). Rooman hallitsija Julius Caesar määräsi omaa nimeään kantavan juliaanisen ajanlaskun tammikuun 1. päivä 45 eKr.. Juliaaninen kalen­teri on edelleen käytössä Idän kirkoissa. Paavi Ger­go­rius XIII pa­ran­teli juli­aanis­ta kalen­te­ria ja otti käyt­töön omaa nime­ään kanta­van gregori­aani­sen ajanlas­kun 24. helmikuu­ta 1582. Gregoriaaninen kalenteri on käytössä Lännessä ja suuressa osassa koko maailmaa. Näin Roo­man pedon sarvi muutti Jumalan antaman ajan­laskun roomalaiseksi ajanlaskuksi.

Lepopäivän muutos. Jumala antoi viikon seitsemännen päivän eli sapatin lepopäiväksi jo luomisen yhteydessä kaikille Aadamin eli ihmisen jälkeläisille (1.Moos.2:1-3). Myöhemmin se vahvistettiin käskyksi Tooran käskyjen kes­keisim­pään osaan eli kymmeneen käskyyn, luomisen muis­tolle (2.Moos.20:8-11). Liiton merkiksi se vahvistettiin Isra­elin Jumalan ja Israelin kansan (ei kirkon) välille (2.Moos.31:12-17; Hes. 20:10-12). Jeshua vahvisti uuden testamentin puolella, että sapatti on asetettu ihmistä (hepr.­UT: Aada­min jälkeläistä) varten (Mark.2:27-28; katso myös Jes.56:1-7; 66:23). Raa­ma­tus­sa ei ole yh­tään kohtaa, joka kumoaa sapa­tin ja asettaa sun­nun­tain lepo­päi­väksi sen tilalle (Joh.5:18 on suom. Raama­tun kään­nösvirhe).

Mistä sitten sunnuntai on peräi­sin? Roo­man keisa­ri Kons­tan­tinus Suuri teki v. 321 jKr. kun­nianar­voisesta aurin­gon­päivästä eli sunnuntais­ta kaikki­en kau­pun­ki­laisten ja käsi­työläisten lepopäivän (Nil­sen 1913). Tätä jo Baa­be­lin tornin ajoilta peräisin ole­vaa äiti-lapsi-kulttiin kuulunut­ta auringon­päivää eli sunnun­taita vahvistet­tiin monien vuosi­satojen ajan lepopäiväksi eri kirkollisko­kouk­sissa ja lopulta Roo­man kirkko sai sen syö­pymään kristi­kuntaan lepopäi­väksi (Lin­deman 1994). Mer­kittävä syy muutokseen oli se, että ei olisi yh­teis­tä lepo­päivää kirottujen juutalaisten, Jumalan Pojan murha­mies­ten kanssa. Roo­man kirkko jopa kers­kuu sillä, että sillä on juma­lal­li­nen valta muuttaa Ju­malan käs­kyjä ja siitä on todis­tuksena heidän mielestään se, että lepopäivä on muu­tettu sapatilta sunnuntaille. Näin Roo­man pe­don sarvi muutti Ju­ma­lan Too­ran määräämän lepo­päi­vän sapa­tilta sunnun­taille.

Jumalan kuvien teon kieltävän käskyn poistaminen. Kymmenessä käskyssä, niin kuin se on Raamattuun kirjoi­tettu, on kielto tehdä jumalankuvia (2.Moos.20:4-6). Tämä toinen käsky on poistettu kristikunnassa yleisesti käytös­sä ole­vas­ta opetuksesta (mm. katekismuksesta). Jotta käsky­jen määrä pysyisi kymmenenä, jaettiin 10. käsky, himoitse­mis­käsky, kahteen osaan. Tällä jumalankuvien teon kieltä­vän käskyn poistamisella saatiin "tie auki" sille, että voitiin tehdä pyhimysten, Marian ja muita kuvia kirkkoihin palvot­taviksi ja rukoiltaviksi. Erityisen voimakkaana tämä näkyy roomalaiskatolisessa kirkossa, joka on ottanut muinaisen Baabelin uskonnon äiti-lapsi-kultin eli Semiramis-Tammus-kultin käyttöön uudessa muodossa eli Neitsyt-Maria-Jee­sus-lapsi-kultissa (Jer.7:16-18; Hes.8 ). Muinaisesta taivaan kunin­gat­ta­res­ta, Semiramiksesta, on tehty uusi taivaan kuninga­tar Neit­syt-Maria (Jer.44:15-19) (Lindeman 1994).

Raamatullisten juhlien muuttaminen. Jumala antoi kansalleen seitsemän pääjuhlaa Herran kunniaksi (3.Moos.23). Näi­den juhlien tuli olla esikuvia uuden liiton täyttymykselle Messi­aassa (Kol.2:16-17). Ensimmäinen juhla, Pääsiäinen ja pää­si­äis­lam­paan uh­raaminen on esiku­va Messiaan, Ju­ma­lan Pääsiäiskaritsan, uhrille Golgatan ristillä ihmiskun­nan syntien puolesta (2.Moos.12:1-11; Joh.1:29). Toinen juhla, happamattoman leivän juhlaviikko, on esikuva usko­van vaelluksesta uuden liiton puhtaudessa ja pyhyydessä, Sanan totuudessa, eikä perinnäissääntöjen, pahuuden ja ilkeyden hapatuksessa (3.Moos.23:6; 1.Kor.5:6-8; Ps.119:105; Mat.16:5-12; 15:1-14). Kolmas juhla, esikoislyhteen heilu­tuk­sen päivä, on esi­kuva Messiaan kuolleista nousemiselle, kun hän nousi esikoisena kuolleista (3.Moos.23:9-14; 1.Kor.15:20-23). Tämä tuo toivon ylösnousemuksesta myös Messiaan omille uskoville. Neljäs juhla, viikkojuhla eli helluntai eli esikoishe­delmien juhla, on myös lain eli Tooran antamisen muisto­juhla (3.Moos.23:15-21). Laki kirjoitettiin Siinain vuorella Jumalan sormella kahteen kivitauluun tulen ja jylinän saat­telemana. Lähes kaksi vuosituhatta sitten viikkojuhlan eli hel­lun­tain päivänä Pyhän hengen tuli lanke­si opetuslasten ylle Jerusalemissa (Ap.t.2:1-4). Heidät täytettiin Pyhällä Hengel­lä ja tulella. Jumalan Toora kirjoitet­tiin sydänten lihataului­hin, niin kuin se tehdään jokaiselle uskovalle, joka saa Pyhän hengen voimaksi Herran käsky­jen noudattamis­ta varten uudessa liitossa (Hes.36:26-27; Heb.8:7-12).

Viides juhla, syksyllä oleva pasunansoiton eli maallisen uu­den vuo­den päivä on esikuvaa Jumalan Sanan julistuk­ses­ta (3.Moos.23:23-25; Hes.33:1-9). Kuudes juhla, suuri sovituspäivä, on esikuva Messiaan iankaikkiselle lunastuk­selle sovintoverensä kautta, meidän hyväksemme (3.Moos.16; 23:26-32; Heb.9). Seitsemäs juhla, syksyllä (tavallisesti lokakuussa) oleva lehti­ma­jan­juhla, muistuttaa Isra­elia Egyp­tin orjuu­des­ta lähdöstä (3.Moos.23:33-44). Monien Raama­tun tutki­joi­den mukaan se on myös todelli­nen Messi­aan syntymäjuhlan aika. Tulevassa rauhanvalta­kun­nassa pakanakansojen on mentävä Jerusalemiin ku­marta­maan Herraa Sebaotia ja viettämään Lehtimajanjuh­laa (Sak.14:16-19).

Nämä ovat alkuperäiset Herran säätämät 7 Mooseksen ajan pääjuhlaa, jotka annettiin Israelin kansalle ja myös pakanauskoville (ei lainomaisesti vietettäviksi, vaan armon pohjalta vapaaeh­toisesti Messiaan kunniaksi uuden liiton hengessä), joista Mes­si­aan kaut­ta tulee myös Isra­elin per­heen jäseniä (Efes.2:11-22). Roo­man pedon sarvi on muuttanut nämä alkuperäiset juhlat. Lehti­majanjuh­lan tilalle on tullut joulu, muinainen auringon­juma­lan ja Tam­muksen syntymä­juhla, jolle 300-luvulla nouseva Roo­man kirkko antoi "kristil­lisen" sisällön ja teki siitä Jee­suksen syntymä­juhlan. Nisan-kuun 14. päivä ole­van pääsi­äisen tilalle Nikean kirkollisko­kous v. 325 jKr. teki roomalai­sen pääsiäi­sen, jota tuli viet­tää kevät­päivän­tasaus­ta seu­raavan täy­denkuun jälkeisenä sunnun­taina. Suurin syy tähänkin muutokseen oli Rooman kirkon antisemi­tis­mi. Ei näet saanut jäädä "kristittyjen" lepopäi­vään ja muihin juhliin kirottujen juuta­laisten, Jumalan Pojan murha­mi­esten, "haju­akaan".

Kaikki juhlat muutettiin Rooman kirkossa niin, että ne eivät nykyään ole ollenkaan Jumalan sanan mukaisia ajan eikä viettotavan suhteen. Tilalle tehtiin "sekasikiöjuhlia", muinaisen Baabelin pakanauskonnon ja raamatullisten juhlien sekasikiöitä ja lisäksi monia ennen tuntemattomia juhlia Neitsyt-Marian, uuden taivaan kuningattaren, kunni­aksi. Nämä väärennetyt juhlat ovat vallanneet suurelta osin koko ns. kristikunnan ja nykyään jopa ns. uskonpuhdistuk­ses­ta alkunsa saaneet protestanttiset kirkkokunnat lähesty­vät yhä enemmän Rooman kirkkoa ekumenian nimissä.

Näin laittomuuden salaisuus on tehnyt työtään lähes kahden vuosituhannen ajan ja laittomuuden ihminen, Roo­man paavinistuin, on astunut Jumalan temppeliin eli seura­kuntaan, korottaen itsensä jopa jumalaksi (on paaveja, jotka ovat sanoneet itsensä olevan jopa jumalan asemas­sa). Tämän seura­kun­taa tur­mel­leen laitto­muu­den istuimen kruunu­ssa eli ns. tiarassa on teksti latinaksi: "Vica­rius Filii Dei" eli "Jumalan Pojan sijainen". Kreikankie­linen vastaava nimitys on anti­kris­tus, joka tarkoit­taa sekä Kris­tuksen vas­tustajaa että Kristuksen (Voidellun eli Mes­siaan) sijaista. Paavin kruu­nussa oleva latinalainen teksti siis itsessään tarkoittaa samaa kuin antikristus. Monet ovat myös todenneet, että paavin kruunun tekstin "Vicarius Filii Dei" numeroarvojen summa, käyttäen normaaleja rooma­laisia kirjainten numeroarvoja, on 666, eli Ilmestyskirjan pedon luku (Ilm.13:18 ).


Kuva

Monta antikristusta jo Johanneksen päivinä

"Lapsukaiset, nyt on viimeinen aika. Ja niinkuin te olette kuulleet, että antikristus tulee, niin onkin nyt monta antikris­tusta ilmaantunut; siitä me tiedämme, että nyt on viimeinen aika. Meistä he ovat lähteneet, mutta he eivät olleet yhtä meidän kanssamme; jos he olisivat olleet yhtä meidän kanssamme, niin he olisivat meidän kanssamme pysyneet: mutta heissä oli tuleva ilmi, että kaikki eivät ole yhtä mei­dän kanssamme" (1 .Joh.2:18-19).

Hyvin monilla uskovilla on se virheellinen käsitys, että maailma kulkee omaa tietänsä melko mukavasti siihen saakka, kunnes lopun ajassa tulee "paha poika", antikris­tus, joka tyrannisoi koko maailmaa hetken aikaa. Tähän virheelliseen käsitykseen kuuluu myöskin se, että antikris­tuksen ilmaantuessa seurakunta on jo pois maan päältä, eikä näin ollen joudu kokemaan mitään vaivaa tai ahdistusta ennen ylöstempausta.

Raamattu opettaa kuitenkin toisella tavalla. Paavalin opetuksen mukaan ensin tapahtuu luopumus uskovien keskuudessa ja ilmestyy laittomuuden ihminen, ennen kuin seurakunta kootaan Herran luo. Toiseksi, Juma­lan Sa­nassa ei ole sel­lais­ta käsi­tet­tä kuin yksi ainoa anti­kris­tus. Jo apostoli Johan­nek­sen eläes­sä, ensim­mäisen vuosi­sa­dan lopulla, villitse­vät ja eksyttä­vät antikris­tukset olivat teke­mäs­sä työtään seura­kunnan kes­kuudessa. Apos­toli mainit­see, että jo hänen päivinään oli monta anti­kristus­ta ilmaan­tunut. Kun siis puhumme anti­kristuksesta, meidän on ym­märrettä­vä, että Raamattu puhuu monista antikristuk­sis­ta, aina ensimmäisen vuosisadan seurakunnan päivistä asti, esiku­vallisessa mieles­sä jopa vanhan liiton päivistä asti. Antikris­tuksen henki on vaikutta­nut maailmas­sa Johanneksen päivistä asti ja voim­me sanoa, että olem­me eläneet taval­laan jo vuosi­tuhansia antikristilli­sessä ajassa, monien antikristuksien ja antikristuksen hengen keskellä (1.Joh.4:1-3). Se antikristus, joka tulee pa­kanain armota­lous­kauden lopussa, Jeshuan tule­muksen läheisyy­dessä, on vain viimei­nen ja lopullinen täyttymys antikristuk­sien vuosituhan­tisessa histo­riassa. Nähtäväksi jää, onko seurakunta sitä näkemässä ennen ylöstempausta.

Keitä sitten olivat nämä apostoli Johanneksen aikaiset antikristukset? Ensinnäkin ne olivat Jumalan seurakuntaa ja uskovia villitseviä ja eksyttäviä henkilöitä, vääriä profeet­to­ja ja vääriä Messiaita, joita tuohon aikaan esiintyi run­saasti, niin kuin on esiintynyt kautta seurakunnan historian. Toiseksi, antikristuksilla alkuseurakunnan aikaan tarkoitet­tiin myös Rooman keisarin istuinta. Tuohon maailmanai­kaan Rooman keisarit olivat itseval­taisia diktaattoreita, jotka yleensä korottivat itsensä jumalan asemaan. Monet keisarit korotettiin myös Rooman senaatin päätöksellä jumalan asemaan. Alkuseurakunnan uskovat eivät suostu­neet kumartamaan ja palvomaan keisaria jumalana ja siitä seurasi veristä vainoa ja marttyyrien veri virtasi. Apostoli Johanneskin joutui kokemaan tätä vainoa, ollessaan Pat­mos luodolla vankeudessa (96 jKr.) keisari Domitianuksen hallitessa (81-96 jKr.; Ilm.1:9). Alkuseurakunnan uskoville jumalaksi korottautuneen Rooman keisarin istuin oli vaino­avan antikristuksen istuin.

Rooman keisarinistuimen ja samalla antikristuksen istuimen perillinen on tämän päivän paavinistuin, kuten olemme edellä jo todenneet. Tulee vain huipentuma, vii­meinen laittomuuden ihminen, viimeinen ns. antikristus, valhemes­sias, Kristuksen sijainen, joka hallitsee nousevan lopun ajan Rooman petovallan (ja sen tyrannien ja mahdol­li­sen maal­lisen antikristuksen) kans­sa het­ken maail­maa juuri ennen Mes­si­aan paluu­ta.

Keijo Lindeman

_________________
Kuva

"Usko Herraan Jeesukseen, niin sinä pelastut, niin myös sinun perhekuntasi". Ap. t. 16:31


Ylös
 Profiili  
 
Näytä viestit ajalta:  Järjestä  
Aloita uusi ketju Vastaa viestiin  [ 1 viesti ] 

Kaikki ajat ovat UTC + 2 tuntia


Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa


Et voi kirjoittaa uusia viestejä
Et voi vastata viestiketjuihin
Et voi muokata omia viestejäsi
Et voi poistaa omia viestejäsi

Etsi tätä:
Hyppää:  
cron
Keskustelufoorumin moottorina toimii phpBB® Forum Software © phpBB Group
Käännös, Lurttinen, www.phpbbsuomi.com uncommitted-decoy

Tämäkin on ilmainen foorumi, jonka tarjoaa munfoorumi.com

Ilmoita asiaton sisältö