ETSIKÄÄ VANHOJA POLKUJA

Jos kirjoitukset ovat pitkiä luettavia, tuo ne tähän.

ETSIKÄÄ VANHOJA POLKUJA

ViestiKirjoittaja noomi » 19.11.2013 12:40

    Kuva

ETSIKÄÄ VANHOJA POLKUJA
Seek Ye the Old Paths
Rev. Larry Thomas

Eikö olekin mielenkiintoista, että voit lukea Jumalan Sanaa säännöllisesti ja perusteellisesti ja silti tietyt jakeet eivät todella puhu sinulle muistettavalla tavalla, ennenkuin kuulet jonkun toisen käyttävän sitä, tai saarnaavan siitä? Sanoin tämän, koska näin oli minun laitani, mitä tulee jakeeseen Jer. 6:16.
Eräs rakkaimmista ystävistäni, tri. Charles Greenaway, joka meni hiljattain Kristuksen tykö, toisti tätä jaetta minulle useita vuosia sitten. Vaikka olin lukenut sitä usein, jae ei todella vaikuttanut minuun, ennenkuin näin, kuinka se vaikutti ystävääni. Veli Greenaway oli väkevä saarnaaja - lähetysveteraani, joka oli yli palvellut yli 50 vuotta AOG:n työssä. Puhuimme seurakunnan nykytilasta ja mitä voitaisiin ja täytyy tehdä koskien luopumusta totuudesta ja Sanan yksinkertaisuudesta.
"Ne vanhat polut," hän sanoi, pyyhkäisten kyynelen. "Meidän on löydettävä ne vanhat polut."

Nähdessään, etten ollut käsittänyt sitä raamatullista merkitystä, johon oli viitannut, hän toisti jakeen minulle:
“Näin on Herra sanonut: Astukaa teille ja katsokaa ja kysykää muinaisia polkuja, kysykää, mikä on hyvä tie, ja vaeltakaa sitä, niin te löydätte levon sieluillenne. Mutta he vastasivat: Emme vaella". (Jeremia 6:16).
Siitä on tullut saarnatyömme taisteluhuuto viime vuosina. Jumalan kansan täytyy päästä takaisin vanhoille poluille --- vanhurskauden ja pyhyyden poluille, niille muinaisille poluille, jotka johtavat iankaikkiseen elämään. Se, mitä tarvitsemme, on iso annos vanhan ajan uskontoa!
Valitettavasti monet rinnastavat ”vanhan ajan uskonnon” menneisyyden lakihenkisyyteen. Minä en kannata lakihenkisyyttä, ellei tietysti lakihenkisyyttä määritellä kuuliaisuudeksi Jumalan Sanalle. Minä inhoan kahdesti kuolleiden uskonnollisten systeemien lakihenkisiä koristuksia. Sellaiset ihmistekoiset mallit ovat vahingoittaneet seurakuntaa yhtä paljon kuin liberalismi.

Meidän täytyy kuitenkin käydä vanhoja polkuja, jos haluamme nähdä herätyksen näinä aikakauden viimeisinä päivinä. Maailman teillä vaeltaminen, maailmallisten toimintojen edistäminen ja terveestä opista tinkiminen poliittisen tarkoituksenmukaisuuden hyväksi ei milloinkaan tuo herätystä. Se voi vetää kansaa, mutta se ei milloinkaan vedä Jumalan Pyhän Hengen puhdistavaa läsnäoloa.

Kuva

"UUDEN ASIAN" TEOLOGIA
Minne tahansa tänä päivänä menemmekään, niin kristityille kerrotaan, että ”Jumala on tekemässä uuden asian.” Sellainen älyttömyys täyttää radioaallot ja kristillisten kirjakauppojen hyllyt. Onko siinä mitään perää, tai todisteita siitä, että Jumala olisi tekemässä ”uuden asian?” Ei!
Se, mikä on uutta, on ihmisen viimeiset yritykset kelpuuttaa kokemuksensa ja penseytensä väärintulkituilla, väärinsovelletuilla ja väärinymmärretyillä raamatunkohdilla. Itseasiassa sekään ei ole mitään uutta. Ihminen on tehnyt sitä siitä saakka, kun Aadam syytti Eevaa ja Jumalaa siitä sotkusta, jossa huomasi olevansa:
"Vaimo, jonka annoit olemaan minun kanssani, antoi minulle siitä puusta...” (1.Moos, 3:12).
Ihmiset yrittävät tänä päivänä kehittää kristinuskon, joka sopii 21. vuosisadan elämäntapaan. ”Uuden ilmestyksen” ja ”uuden asian” teologian kautta he vesittävät Sanan ja tekevät sen tehottomaksi - elämässään ja evankelioimisessaan.
Nuorisopastorit kokeilevat uusimpia välipaloja ja toimintoja vetääkseen lapsia seurakuntaan eli Jeesuksen tykö. He oppivat tämän ilmeisesti vanhemmilta pastoreilta, jotka yrittävät vetää suuria ikäluokkia, kuten tavaratalot houkuttelevat asiakkaita - ovelilla mainoksilla ja edullisilla hinnoilla. Kuluttajavetoinen lähestymistapamme seurakuntakasvuun saa meidät kokeilemaan jokaista uutta asiaa kirkon täyttämiseksi. (Kirkon täyttäminen on näet tärkeämpi asia kuin ihmisten täyttäminen Kristuksen läsnäololla, voimalla ja puhtaudella.) Jotta ”etsijä” kokeilisi meidän kristinuskon lajiamme, sen on oltava puoleensavetävä, odotukset täyttävä, eikä se saa tulla liian kalliiksi. Jos minulta kysyt, niin kristinusko, joka ei tule kalliiksi on petos ja häpeä. Liike-elämän kielellä se on väärää mainostamista ja petos.

HELPPO KRISTINUSKO?
Jerobeamin ajoista saakka Saatanan ”valon palvelijat” ovat tarjonneet helpompaa tietä palvella Jumalaa, halvempaa tapaa sammuttaa hengellisen täyttymyksen janonsa. (Ks. 1.Kun. 12:25). Nämä uudet ja helpommat tavat eivät kuitenkaan milloinkaan tuo tyydytystä. Vain se elävä vesi, jonka Kristus antaa, tuo tyydytyksen. Muista, mitä Hän sanoi naiselle kaivolla:
"Jokainen, joka juo tätä vettä, janoaa jälleen, mutta joka juo sitä vettä, jota minä hänelle annan, se ei ikinä janoa; vaan se vesi, jonka minä hänelle annan, tulee hänessä sen veden lähteeksi, joka kumpuaa iankaikkiseen elämään" (Joh. 4:13-14).
Elävän veden lähteet löytyvät vanhoilta vanhurskauden poluilta eikä kompromissin supervaltateiltä.

IISAK VAELSI VANHOJA POLKUJA
Genesiksen luvussa 26 me näemme Iisakin vaeltavan vanhoja polkuja, joita hänen isänsä Aabraham oli tallannut ennen häntä. Nimenomaan tässä luvussa Iisakista oli tullut suuri mies. Hän asettui Gerarin laaksoon perheensä ja suurten laumojensa kanssa. Sekä ihmiset, että eläimet, tarvitsivat vettä. Lue kanssani:
"Ja Iisak kaivatti uudelleen auki ne vesikaivot, jotka hänen isänsä Aabrahamin päivinä olivat kaivetut, mutta jotka filistealaiset olivat Aabrahamin kuoltua tukkineet, ja antoi niille jälleen ne nimet, jotka hänen isänsä oli niille antanut. Ja Iisakin palvelijat kaivoivat laaksossa ja löysivät sieltä kaivon, jossa oli juoksevaa vettä." (1.Moos. 26:18-19).
Olen vakuuttunut, että Iisakin palvelijoiden joukossa oli ainakin yksi ”uuden asian” teologi, joka ehdotti Iisakille uusien kaivojen kaivamista. Tämä ”uusiasialainen” todennäköisesti ajatteli, että vanhojen kaivojen auki kaivaminen olisi raskas ja likainen työ. Olisi helpompaa kaivaa uudet kaivot.
Kiitos Jumalalle, että Iisakia ei saatu suostumaan sellaiseen kiusaukseen. Hän tiesi, että vanhojen kaivojen auki puhdistaminen olisi vaivan arvoinen. Hän tiesi, että vanhojen kaivojen pohjalla olisi jotakin sellaista, jota hän ja hänen väkensä ja karjansa ehdottomasti tarvitsivat - juoksevan veden lähde, elävää vettä.

SÄRKYNEITÄ SÄILIÖITÄ
Seurakunta on suurimmaksi osaksi hyljännyt vanhat polut ja toisaalta hyljännyt sen kallisarvoisen elämän lähteen, joka on Kristus. Puhuessaan Jumalan Sanoja sukupolvelle, joka aivan liikaa muistutti tätä sukupolvea, Jeremia kirjoitti nämä Pyhän Hengen sanat:
"Sillä minun kansani on tehnyt kaksinkertaisen synnin: minut, elävän veden lähteen, he ovat hyljänneet, ja ovat hakanneet itselleen vesisäiliöitä, särkyviä säiliöitä, jotka eivät vettä pidä." (Jeremia 2:13).
Monet tämän päivän seurakunnassa, mukaan lukien monet saarnaajat, ovat hyljänneet elävien vesien lähteen ja luoneet oman merkkinsä kristinuskon - kristinuskon muodon, joka on kieroutunut, turmiollinen ja voimaton, mutta rahallisesti kannattava.
Tarkastelkaamme joitakin näistä särkyneistä säiliöistä, joita ihmiset rajattomassa viisaudessaan ovat luoneet korvaamaan elävän veden lähteen.

MENESTYKSEN SÄILIÖ
Ei mikään toinen säiliö (ihmisen filosofia) ole tehnyt enemmän vahinkoa Kristuksen evankeliumille, kuin hyper-uskon sanoma uskovan rajattomasta menestyksestä. Vaikka se tässä sukupolvessa on saanut paljon huomiota, niin rikkauden rakkaus on ollut seurakunnan riesa vuosisatoja.
Rikkauden evankeliumin nykyaikainen muoto menee jotenkin näin: Kristukseen uskovana sinulla on jumalallinen oikeus olla rikas, omistaa kaikki, mitä koskaan olet halunnut, tai tulet haluamaan. Koska olet Kuninkaan lapsi, sinun pitäisi pukeutua, ajaa, elää, kuluttaa ja toimia kuin Kuninkaan lapsi. Nämä ihmisten miellyttäjät sanovat, että sellainen elämä on Kristuksen ja apostolien, jotka olivat varakkaita miehiä, esimerkin noudattamista. Itseasiassa jotkut näistä nykyajan säiliönrakentajista sanovat, että Jeesuksella oli kartano Jerusalemissa ja hän pukeutui design-vaatteisiin. Jos sinulta puuttuu jotakin tässä maailmassa, he uskovat sen olevan 1) uskon puutetta, 2) köyhyyttä ja 3) syntiä ja kapinoimista Jumalaa vastaan. Jos tämä olisi totta (ja mitä suurimmalla varmuudella se ei sitä ole), tämä palvelutyö ja minun perheeni olisivat lunastuksen ulkopuolella!
Lasken nyt hieman leikkiä. Silti en ole liioitellut niiden nykyajan saarnaajien sanomaa, jotka elävät ”rikkaiden ja kuuluisien” tavoin.

Kuva

JUMALA TÄYTTÄÄ TARPEET EIKÄ HALUT (GOD MEETS NEEDS, NOT GREEDS)
Minun Raamattuni sanoo, että Jumala täyttää kaikki tarpeeni (ei halujani) rikkautensa mukaan kirkkaudessa Kristuksessa Jeesuksessa. Kun tarpeemme ovat täytetyt ja sydämemme etsii Jumalaa, eikä niitä asioita, joita Hän voi antaa, meidän pitäisi olla ihmisistä tyytyväisimpiä.
Mitä sitten Raamattu sanoo tästä menestyksen särkyneestä säiliöstä?

Jeesus sanoi:
" ... helpompi on kamelin käydä neulansilmän läpi kuin rikkaan päästä Jumalan valtakuntaan." (Matteus 19:24).
Salli minun kysyä tätä. Jos kerran rikkauksien kertyminen vähentää mahdollisuuksia päästä taivaaseen, niin miksi sitten kenenkään pitäisi haluta olla rikas? Onko siinä sinusta mitään järkeä? Ei ainakaan minusta. Miksi Jumala lähettäisi ainosyntyisen Poikansa kuolemaan maailman syntien tähden, jotta voisimme nauttia ikuista elämää Hänen kanssaan ja sitten antaisi meille ylenpalttisesti rikkauksia, jotka todennäköisesti pitäisivät meidät valtakunnan ulkopuolella?
Kun kuulen saarnattavan tätä menestyksen sanomaa, niin pohdin, onko kenelläkään sen kannattajista mitään tietoa Jumalan Sanasta, tai totta puhuen, lainkaan järkeä.
Mitä tulee heidän sanantuntemukseensa, niin on ilmeistä jokaiselle, joka heitä kuuntelee ja jokaiselle, joka on Sanaa lukenut, etteivät he ole paljonkaan tutustuneet siihen, mitä Raamattu sanoo rikkaudesta. Minulla on monesti ollut kiusaus ottaa valokopioita 1.Tim. 6. luvusta ja lähettää näille hot-shot-TV-saarnaajille, koska tuo luku ei ilmeisestikään ole heidän uudessa raamatunkäännöksessään.
Tuo luku esittää muutamia hyvin teräviä kommentteja rahasta ja ahneudesta asettaen vastakkain nuo lihalliset halut ja jumalisen tyytyväisyyden.

MILLAISET IHMISET HIMOITSEVAT RIKKAUKSIA?
Jae 5 sanoo, että ihmisillä, jotka opettavat, että jumalisuus on keino voiton saamiseen, on ”turmeltunut mieli,” ovat ”totuuden menettäneet” ja jae 4, että he ovat ”paisuneita eivätkä ymmärrä mitään.” Paavali edelleen varoittaa Timoteusta - ja meitä kaikkia - ”vetäytymään” sellaisista. (Uudemmissa suomalaisissa käännöksistä tämä varoitus puuttuu. Vanha Biblia 1776: ”Eroita sinus senkaltaisista.” Suom. huom.)
Siltä varalta, että Timoteuksella (tai meillä) olisi vielä joitakin epäilyksiä koskien sellaista menestyksen saarnaamista, Paavali jatkaa:
"Ja suuri voitto onkin jumalisuus yhdessä tyytyväisyyden kanssa. Sillä me emme ole maailmaan mitään tuoneet, emme myös voi täältä mitään viedä; mutta kun meillä on elatus ja vaatteet, niin tyytykäämme niihin. Mutta ne, jotka rikastua tahtovat, lankeavat kiusaukseen ja paulaan ja moniin mielettömiin ja vahingollisiin himoihin, jotka upottavat ihmiset turmioon ja kadotukseen. Sillä rahan himo on kaiken pahan juuri; sitä haluten monet ovat eksyneet pois uskosta ja lävistäneet itsensä monella tuskalla." (1.Tim. 6:6- 10).

Tarkastelkaamme vielä joitakin toisia kirjoituksia, ennenkuin siirrymme tältä särkyneeltä säiliöltä seuraavalle.
Matteuksen luvussa 6 Jeesus sanoo opetuslapsilleen, ettei kukaan voi palvella kahta herraa. Minusta on mielenkiintoista, että kun Jeesus asetti vastakkain Jumalan palvelemisen ja toisen jumalan palvelemisen, Hän valitsi Mammonan eli rikkaudet. Oli monta väärää jumalaa, joista Jeesus olisi voinut valita. Miksi Mammona? Minä uskon, että koska Jeesus tiesi sen olevan kaikkein voimakkain ”jumala” taistelussa ihmisten sydämistä, niin Hän valitsi sen.

Jopa menestyssaarnaajat rakastavat osaa tästä luvusta Kristuksen rikkautta koskevista negatiivisista lausunnoista huolimatta. Nämä varainkeruun ammattilaiset rakastavat nimittäin jaetta 33. Se kuuluu näin:
"Vaan etsikää ensin Jumalan valtakuntaa ja hänen vanhurskauttansa, niin myös kaikki tämä teille annetaan."
Rikkaat lapset valtakunnassa haluavat tulkita kohdan tarkoittavan, että jos etsit Jumalaa, niin pyydä vain mitä tahansa Hänen nimessään ja se annetaan sinulle. Hän antaa sinulle kaiken, mitä pyydät. Se vain ei ole ihan, mitä tuo kohta tarkoittaa.
Jeesus oli juuri sanonut seuraajilleen, että heidän ei tarvitse murehtia ruuasta, vaatteista, tai asunnosta. Jumala tietää heidän tarpeensa. Heidän pitäisi etsiä Jumalaa ja heidän Isäntänsä antaa heille nämä asiat (ruoka, vaatteet ja asunto). Koko luvun kontekstissa on selvää, että Jeesus ei koskaan luvannut meille kaikkea, mitä haluamme. Hän lupasi, että meillä olisi kaikki, mitä tarvitsemme.

Joku on sanonut, että on kaksi tapaa olla rikas: saada kaikki, mitä haluaa, tai olla tyytyväinen siihen, mitä omistaa. Jumala osoittaa Sanassaan oikean asenteen rikkauteen:
"Vilppi ja valhepuhe pidä minusta kaukana. Älä köyhyyttä, älä rikkautta minulle anna; anna minulle ravinnoksi määräosani leipää, etten kylläisenä tulisi kieltäjäksi ja sanoisi: "Kuka on Herra?" ja etten köyhtyneenä varastaisi ja rikkoisi Jumalani nimeä vastaan." (Snl. 30:8-9).
Tämä väärä ja epäraamatullinen painotus rikkauksiin on vain eräs merkki niistä ajoista, joissa elämme. Jaakobilla oli kirvelevä nuhde viimeisten päivien rikkaille:
"Kuulkaa nyt, te rikkaat: itkekää ja vaikeroikaa sitä kurjuutta, joka on teille tulossa. Teidän rikkautenne on mädännyt, ja teidän vaatteenne ovat koin syömät; teidän kultanne ja hopeanne on ruostunut ja niiden ruoste on oleva todistuksena teitä vastaan ja syövä teidän lihanne niinkuin tuli. Te olette koonneet aarteita viimeisinä päivinä." (Jk. 5:1-3).
Samalla kun tämä rikkauksien särkynyt säiliö on voinut vangita monet seurakunnassa, niin toisiin uskoviin vetoavat enemmän toiset filosofiat.

Kuva

POLITIIKAN SÄILIÖ
Viime vuosina saarnatuolista on tullut saippuarasia ja mallina seurakunnassa Amerikan lippu on korvannut Golgatan ristin. Oikean siiven konservatiiviset poliitikot ovat viime vuosina vallanneet monet seurakunnat. Poliittiset syymme ovat ottaneet evankelioimistehtävämme paikan.
Älä ymmärrä minua väärin. Minä uskon, että kristittyjen pitäisi ottaa aktiivinen rooli poliittisessa prosessissa ja minä olen konservatiivi, sekä poliittisesti, että teologisesti. Itseasiassa jotkut ovat sanoneet, että olen niin konservatiivinen, että Rush Limbaugh on minuun verrattuna kuin New Deal -demokraatti, mutta unohtakaamme se nyt.

Seurakunnan tehtävä ei ole yhteiskunnan muuttaminen. Meidän tehtävämme on pelastaa sieluja Jumalan valtakunnalle. Sitä päämäärää ei koskaan saavuteta vaaliuurnilla. Vaikka saisimmekin valituksi hurskaita johtajia, se ei varmistaisi, että ihmiset seuraavat heitä ja tulevat lainkuuliaisiksi Jumalaa kunnioittaviksi kansalaisiksi. Vaikka aborttilaki kumottaisiin, naiset silti tekisivät abortteja. Jos olisi mahdollista kieltää synnin tekeminen lainsäädännöllä, se ei vähentäisi syntisten määrää; se vain kasvattaisi lainrikkojien määrää. Me näet emme ole syntisiä, koska teemme syntiä, vaan teemme syntiä, koska olemme syntisiä,
Ainoa ratkaisu synnin ongelmaan on pelastus Jeesuksen Kristuksen kautta ja parhaatkaan poliittiset pyrkimyksemme eivät voi toteuttaa sitä. Evankelioiminen, ei politiikka, täytyy olla päähuolemme.
Monet imijät tällä säiliöllä uskovat, että sopivalla ”kristillisellä” edustuksella kongressissa ja muissa poliittisissa elimissä voitamme pahan voimat tässä maassa. Se vain ei pidä paikkaansa.

DOMINIONISTINEN TEOLOGIA JA KRISTILLINEN POLITIIKKA
Tätä kiinnostusta poliittisiin syihin ovat ruokkineet Valtakunta Nyt -opin ja dominionismin opettajien epäraamatulliset teologiat ja eskatologiat. Uskoen, että seurakunnan tulee ottaa takaisin hallinta, jonka Aadam menetti Eedenissä, nämä eksytetyt ihmiset ovat asettaneet yhteiskunnallisen uudistuksen (vaikkakin konservatiivisen) seurakunnan todellisen tehtävän edelle. Eivät kaikki seurakunnassa, jotka ovat poliittisesti aktiivisia, kuulu dominionistiseen leiriin, mutta kylläkin useimmat. Eivätkä kaikki dominionistit kuulu Kristilliseen Oikeistoon, mutta useimmat kuuluvat.

Nimilapuilla ei tässä keskustelussa ole paljon merkitystä. Se, mikä merkitsee, on, että monet seurakunnassa, sekä konservatiivit, että liberaalit, ovat hyljänneet Kristuksen asian ja ottaneet tilalle nimenomaisen poliittisen kuppikuntansa asian. Itseasiassa on hiukan ironista panna merkille, että monet ”konservatiivit,” jotka saarnasivat päälinjan kirkkokuntien ”sosiaalista evankeliumia” vastaan, saarnaavat nyt ”sosiaalista evankeliumia,” vaikka siinä on oma konservatiivinen erikoistulkintansa.
Seurakunnan täytyy lakata juomasta tästä särkyneestä säiliöstä, tästä poliittisen vallan ja korruption likakaivosta ja päästä takaisin oikeaan tehtäväänsä: voittamaan kadotettuja. Raamattu tekee selväksi, että elämme viimeisiä päiviä ja että tätä maailmaa poliittisine systeemeineen eivät pelasta uskovaiset, eivätkä epäuskoiset. Maailma on valmis Kaikkivaltiaan Jumalan tuomiolle. Sitä ei voi muuttaa. Se, mitä tässä maailmassa voidaan muuttaa, on ihmisten sydämet.

PSYKOLOGIAN SÄILIÖ
Siitä saakka, kun tulin uskoon, olen ollut huolestunut humanististen jumalattomien filosofioiden nopeasta lisääntymisestä seurakunnassa psykologisen neuvonnan käyttämisen kautta. Olen nyt huolestuneempi kuin koskaan. Samalla, kun sinisilmäisetkin uskovat tunnistavat seurakunnassa monia harhaoppeja, tämä ihmiskeskeinen, Kristusta vastustava filosofia valtaa alaa. Psykologiaa ollaan integroimassa ja omaksumassa seurakunnassa enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Tämä on ironista, kun otamme huomioon, että totuuden menettänyt maailma on lisääntyvässä määrin hylkäämässä näiden valkotakkisten valtion vahvistamien noitatohtorien psykologisen lepertelyn.

Tänä päivänä markkinoilla on monia erinomaisia Raamattuun perustuvia kirjoja, jotka ainakin useimpien totuuden etsijöiden tyydytykseksi ovat täydellisesti paljastaneet psykoterapian menetelmät ja teoriat. Minulla menee yli hilseen, kuinka pastorit, jotka sanovat perinpohjin tutkineensa asiaa, eivät näe vaaraa psykologisen hölynpölyn integroimisessa raamatulliseen neuvontaan.
Silti vain muutama kuukausi sitten pastoriystäväni kertoi minulle, ettei voinut ottaa kantaa psykologian integroimista vastaan, koska hänen ihailemansa saarnaaja oli psykologinen neuvoja. ”Sellainen mies ei koskaan voisi sekaantua johonkin, joka on Raamatun mukaan väärin,” on aika tarkka lainaus siitä, mitä ystäväni sanoi. Mies on ehkä hyvä saarnaaja ja hyvin vilpitön pyrkimyksissään, mutta tosiasiaksi jää, että psykologisten teorioiden tuominen neuvonta- tai saarnatyöhön merkitsee Jumalan Sanan riittävyyden kieltämistä ja riskiä vakavista hengellisistä seurauksista.

Psykoterapia on yksi ihmisen pyrkimyksistä poistaa Jumala ihmisen asioista. Psykologiset teoriat yrittävät ymmärtää, muuttaa ja valvoa ihmisen käytöstä ilman mitään korkeimman olennon väliintuloa. Siihen sisältyy myös olettamus ihmiskunnan luontaisesta ”hyvyydestä.” Kuinka voivat kristityt - neuvojina tai neuvottavina - osallistua sellaiseen systeemiin, jolla on sellaiset perususkomukset, että ne törmäävät dramaattisesti Raamatun opetuksiin?

Tämä särkynyt säiliö, kenties enemmän kuin mikään muu, todella vaatii Jumalan, elävien vesien lähteen, hylkäämistä ja sen kieltämistä, että Jumalan armo ja Hänen Sanansa on riittävä ja että Hänen Sanansa on kaikki, mitä tarvitsemme ”elämään ja jumalisuuteen.”
Toinen osa tätä särkynyttä säiliötä - omanarvontunnon evankeliumi - on myös vallannut seurakunnan viime vuosina. Tämä perverssi teologia vaatii itserakkautta edellytyksenä Jumalan ja muiden rakkaudelle. Tarkoittaako se, että ensimmäinen käsky on poistettu luettelosta? Se edellyttää, ettei meillä ole muita jumalia Raamatun Jumalan edellä. Jos meidän kuitenkin täytyy rakastaa itseämme, ennenkuin kykenemme rakastamaan jumalaa, kuten tämän hölynpölyn kannattajat saarnaavat, niin olemme tehneet itsestämme jumalan yhden tosi Jumalan yläpuolelle. (Tämä tietysti sopii hyvin hyper-uskon ihmisten ”pienien jumalien” käsitteeseen.)

Minua hämmästyttää, että ihmiset voivat uskoa tähän kieroutuneeseen sanomaan. Jopa kypsymättömienkin uskovien pitäisi nähdä, että tämä sanoma ei ole vedenpitävä. Raamattu puhuu tuon tuostakin itserakkauden (ylpeyden) vaaroista, tarpeesta arvostaa toisia enemmän kuin itseään ja itsemme kieltämisestä. Tiedän, että nämä älykkäät ja vaikeasti erotettavat itsekeskeisyyden väärät profeetat voivat panna Raamattuun lihaa tyydyttävän erikoistulkinnan ja saada sen sanomaan melkein, mitä haluavat, mutta silti olen hämmästynyt (ja vakavasti huolestunut), että kristityt juovat sellaista myrkkyä.
Mistä tahansa näistä särkyneistä säiliöistä juominen on vaarallinen asia, mutta kuten aloitustekstimme sanoo, että ennenkuin ihmiset alkoivat juoda näistä saastuneista lähteistä, heidän täytyi ensin hyljätä elävien vesien lähde. Jos tämä hylkääminen on pysyvä, niin eräänä päivänä tuo kallisarvoinen Lähde hylkää ne, jotka ovat juoneet ihmisviisauden särkyneistä säiliöistä.

Tänä päivänä seurakunnan täytyy ”kaivaa uudelleen kaivot,” joista hengelliset isämme joivat. Meidän täytyy ohittaa, tai hyljätä, ilmoituksen ja viisauden uudet lähteet ja palata jälleen jokaisen hyvän ja täydellisen lahjan lähteelle. Meidän täytyy palata isiemme Jumalan tykö. Meidän täytyy särpiä vettä Kristuksen kaivosta oikein kunnolla.
Meidän täytyy käydä jälleen vanhoja polkuja, jos aiomme löytää sen elämää antavan Keitaan, joka on Jeesus Kristus. Meidän täytyy hyljätä 20. vuosisadan kristinusko ja vaihtaa ensimmäisen vuosisadan kristinuskoon. Niin suoria ja kapeita kuin ne polut ovatkin, meidän täytyy käydä vanhoja polkuja.

Tämä artikkeli on lainaus Larry Thomas’in uutiskirjeestä, The Inkhorn. Pastori Thomas oli Amazing Grace Ministries'in presidentti kuten myös ABP:n perustajavisionääri. Veli Larry meni Herran luokse loppuvuodesta 1997. -- E-postiini tullut S. Korhosen kautta.

Lainattu Reino Savolan sivulta
Kuva

"Usko Herraan Jeesukseen, niin sinä pelastut, niin myös sinun perhekuntasi". Ap. t. 16:31
Avatar
noomi
Ylläpitäjä
 
Viestit: 1827
Liittynyt: 23.10.2013 17:20

Paluu Hengelliset Pitkät kirjoitukset

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa

cron