Jos kirjoitukset ovat pitkiä luettavia, tuo ne tähän.
Kirjoittaja noomi » 26.11.2013 16:22
KRISTUS ETSII EKSYNEITÄ
Raamattu varoittaa meitä jatkuvasti eksymisestä.
Sanan mukaan ihminen on eksynyt ennen kuin hän löytää ”kotiin”, eli taivaallisen Isän yhteyteen, jonne Jeesus Kristus on ainoa tie.
Tästä on tunnettu vertaus kuvaus paimenesta, joka etsii kadonneita lampaitaan.
Matt 18:12 Mitä arvelette? Jos jollakin ihmisellä on sata lammasta ja yksi niistä eksyy, eikö hän jätä niitä yhdeksääkymmentä yhdeksää vuorille ja mene etsimään eksynyttä?
Ps 119:176: Minä olen eksyksissä kuin kadonnut lammas; etsi palvelijaasi, sillä minä en unhota sinun käskyjäsi.
Jes 53: 6 Me vaelsimme kaikki eksyksissä niinkuin lampaat, kukin meistä poikkesi omalle tielleen. Mutta Herra heitti hänen päällensä kaikkien meidän syntivelkamme.
1Piet 2:25 Sillä te olitte "eksyksissä niinkuin lampaat", mutta nyt te olette palanneet sielujenne paimenen ja kaitsijan tykö.
Näissä jakeissa ajatus voi koskea sekä ihmistä, joka ei vielä ole tullut Kristuksen tykö, että häntä, joka jo ”kuuluu laumaan”, mutta on eksynyt pois.
On merkille pantavaa, kuinka monta kertaa ja painokkaasti Raamattu varoittaa jo tien kotiin löytäneitäkin eksymisen mahdollisuudesta, mm. Jaakob 1:16: ”Älkää eksykö, rakkaat veljeni”.
Uskoon tuleminen ei siis tee ihmisestä hengellisen ymmärryksen ja tiedon puolesta täydellistä, vaan kiusallinen inhimillinen vajavaisuus jatkuu ja säilyy meissä koko ihmiselämän ajan.
Gal 6:7: Älkää eksykö, Jumala ei salli itseänsä pilkata; sillä mitä ihminen kylvää, sitä hän myös niittää.
Tämä jae liittää eksymisen Jumalan pilkkaamisen yhteyteen. Asiayhteydessä luvun jakeissa puhutaan myös kuinka jotkut (uskovan nimeä kantavat) saattavat luulla olevansa suuria vaikka itse asiassa kukaan ihminen ei ole ns. ”mitään” (j.3), painotetaan omien tekojen ja aivoitusten tutkimisen tärkeyttä, eli itsetutkistelua (j.4) ja mainitaan ”lihaan kylvämisen”, eli esim. kun hengellistä työtä tehdään omien itsekkäiden halujen ja pyrkimysten takia, tuottavan turmeluksen (j.8 ).
Vastapainona on ”henkeen kylväminen”, eli vaellus, jossa ihminen ei etsi omaa kunniaansa, vaan haluaa ja pyrkii kirkastamaan Kristusta.
Näyttää siltä, että näitä oman kunnian etsijöitä on erityisesti tänä päivänä paljon ja heidät myös huomataan ja heitä kuunnellaan ja seurataan. (Viittaan äärikarismaattiseen liikkeeseen maailmanlaajuisesti ja sen yhteydessä esiintyviin vakaviin epäkohtiin sekä kristillisessä opetuksessa että käytännössä).
Totesimme, että kristittyinäkin inhimillinen heikkous ja ymmärtämättömyys pysyy meissä. Onko kaikki kristityn eksyminen sivupoluille ”Jumalan pilkkaamista”?
Raamatun kreikankielessä käytetään eksymisestä usein sanaa: planaw, planao, jolla on useita merkityksiä kuten: vaeltaa t. kuljeksia pois turvasta, totuudesta, hyveistä, mennä harhaan, pettää, hairahtua, vietellä, harhailla ja joutua pois (oikealta) tieltä).
Sitä käytetään myös vääristä profeetoista ja kristuksista varoittamisen yhteydessä.
Kun luemme ja opiskelemme Raamattua, saamme myös enenevässä määrin kokonaiskuvaa siitä, mistä todella on kysymys ja opimme erottamaan eri merkityksiä. Näin syntyy myös kuva siitä, että uskovan erehtyminen puuttuvan tiedon ja ymmärryksen takia ei ole Jumalan pilkkaamista, mutta jatkuva ja tietoinen väärän opetuksen jakaminen ja väärä toiminta, vaikka se käyttää täysin raamatullista sanastoa, voi hyvinkin sitä olla ja ainakin jossakin vaiheessa johtaa siihen.
Jaakob 3: 2 Sillä monessa kohden me kaikki hairahdumme. Jos joku ei hairahdu puheessa, niin hän on täydellinen mies ja kykenee hillitsemään myös koko ruumiinsa.
Tietoisuus siitä, että olemme edelleen inhimillisen vajavaisuuden vaivaamia, on Jumalan tarkoitus ja aito Pyhän Hengen täyteys meissä pitää tämän tietoisuuden yllä jatkuvasti päivästä toiseen. Sen tarkoitus on pitää meidät nöyrinä Jumalan edessä ja riippuvaisina yksin Hänestä ja Hänen Sanansa totuudesta.
Jumala myös sallii meille selviä erehtymisen hetkiä, jotta oikea nöyrä asenne Jumalan edessä säilyy. Se on siis meidän parhaaksemme ja osaltaan jopa Jumalan siunaus elämässämme, nämä inhimilliset erehdykset, eksymiset ja virheet.
Ne ovat osa ”Herran kuritusta” meidän parhaaksemme:
Ps 119:67 Ennenkuin minut nöyryytettiin, minä eksyin, mutta nyt minä noudatan sinun sanaasi.
Jumala käyttää eri keinoja, jotta ihmisluonteemme luontainen ominaisuus kulkea poispäin Pelastuksen keskipisteestä, Kristuksesta ja riippuvaisuudesta Häneen, estyisi.
Varoitus Snl 19:27 Jos herkeät, poikani, kuulemasta kuritusta, niin eksyt pois tiedon sanoista.
Kun saamme valoa ja havaitsemme eksymisemme, oikealla asenteella Jumalan edessä oleva kristitty haluaa korjata kurssiaan: ovat ne sitten vääriä käsityksiä tai aiemmin omaksuttuja vääriä opetuksia ja käytäntöjä, tai mitä tahansa kristityn elämään liittyvää.
Väärän asenteen omaava ei halua tehdä muutosta eikä kulkea eteenpäin, vaan kieltää heikkoutensa, pitäen itsepäisesti kiinni väärästä ja kehottaa muitakin siinä pysymään. Tällaisista ihmisistä, etenkin kun he toimivat julistus- ja opetustehtävässä, tulee muiden eksyttäjiä.
Jes 32:6 kuvaa heitä: Sillä houkka puhuu houkan lailla, ja hänen sydämensä hankkii turmiota, ja niin hän harjoittaa riettautta ja puhuu eksyttäväisesti Herrasta, jättää tyhjäksi nälkäisen sielun ja janoavaisen juomaa vaille.
Val 2:14 Profeettasi ovat sinulle nähneet petollisia, äiteliä näkyjä. Eivät he ole paljastaneet sinun syntiäsi, niin että olisivat kääntäneet sinun kohtalosi, vaan ovat nähneet sinulle petollisia, eksyttäväisiä ennustuksia.
Jer 50:6 Kadonnut lammaslauma oli minun kansani. Heidän paimenensa olivat vieneet heidät harhaan eksyttäville vuorille; he kulkivat vuorelta kukkulalle, unhottivat lepopaikkansa.
Nämä Israelia koskevat VT:n kuvaukset sopivat myös Uuden liiton seurakunnalle, jolle niiden tulisi olla varoittava esimerkki. Kuinka kuvaavaa ajallemme on esim. luettu Jer 50:6, jossa viitataan Herran kansan kulkeneen lepopaikastaan harhaan väärien paimenten perässä.
Tuolla luvataan uusi siunaus, tuolla uusi voitelu. Mitä enemmän uhraan varojani tuolle suurelle Jumalan miehelle, sitä enemmän Jumala siunaa minua varakkuudella, maineella ja terveydellä. Kun toimin tämän tai tuon kirjan osoittamalla tavalla, toistellen Jaabesin tai jonkun muun rukousta, niin elämäni vaikeudet jäävät taakse, jne.
Ollaanko tällöin enää lepopaikassa ja mikä se on? Se ei ole eikä voi olla muu paikka, kuin yksinkertainen, mutta ihmiselle niin hankala totuus: Kristus on jo tehnyt kaiken, ei tarvita uusia voiteluita, rukousmenetelmiä, ns. ”suurien Jumalan miesten” kosketuksia, vaan Hänessä ja Hänen kauttaan kaikki asiani ovat jo Jumalan edessä ja Hänen tiedossaan.
Tämän tutkistelun aihe on ”Kristus etsii eksyneitä”. Voimme tunnustautua Jaakobin nöyriin sanoihin, että ”monessa kohden me kaikki hairahdumme”. Siksi on tärkeää tietää, että erehtyminen ei ole Jumalan silmissä Hänen pilkkaamistaan, mutta tietoinen, itsekkäässä lihallisuudessa tehty valinta pysyä eksyksissä ja eksyttää muita, johtaa siihen.
jatkuu
"Usko Herraan Jeesukseen, niin sinä pelastut, niin myös sinun perhekuntasi". Ap. t. 16:31
-
noomi
- Ylläpitäjä
-
- Viestit: 1827
- Liittynyt: 23.10.2013 17:20
Kirjoittaja noomi » 26.11.2013 16:26
Kristus meissä, Pyhän Hengen vaikutuksesta, muistuttaa kaiken aikaa Sanan merkityksestä.
Matt 22: 29 Jeesus vastasi ja sanoi heille: "Te eksytte, koska te ette tunne kirjoituksia ettekä Jumalan voimaa.
Jumalan voima ei ole Sanan ulkopuolisissa tuntemuksissa, ei kokemuksissa eikä profetioissa. Tämä on aikamme suuri eksytys: että kristityt johdatetaan ”kokemaan Jumala” tunteissa ja ruumiin kokemuksissa.
Kun Jeesus tässä mainitsee Jumalan voiman Hän liittää siihen yhteyteen ”kirjoitukset”, Raamatun, joka on Jumala Sana meille. Sana ilmoittaa meille Jumalan. Tämä Sana on voima, koska se on Sana Kristuksesta, Sana Pelastuksestamme takaisin Jumalan yhteyteen ja iankaikkiseen elämään.
Tällä Sanalla on sellainen voima, että se ensin vakuuttaa meidät omasta syntisyydestämme ja Jumalan valmistaman pelastuksen välttämättömyydestä. Sanan voima ei tarkoita jotakin sanoihin kätkettyä maagista voimaa jota kuka tahansa oikean metodin osaava voi käyttää, vaan kyse on sanojen takana olevan Kaikkivaltiaan Jumalan voimasta.
Sana ohjaa meidät Pelastajamme tykö, Kristuksen tykö ilmoittaen, että Hänen työnsä edestämme on syntiemme kertakaikkinen ja ainutkertainen sovitus. Kun Pyhä Henki on saanut ensin tehdä meidät tietoiseksi syntitaakasta, niin nyt tämä taakka otetaan pois ja saamme Sanan meille antaman tiedon kautta todellisen vapautuksen synneistämme.
Mikä valtava voima on Jumalan Sanassa! Mutta ihminen on edelleen ihminen tämän tiedostamisen jälkeenkin. Hän ei ole ”jumala”, eikä hänellä ole jumalan valtuuksia, kuten eräät opettavat, vaan hengellisen uudestisyntymisen kautta hän oppii edelleen heikkona ihmisenä turvautumaan Jumalaan ja Hänen jatkuvaan armoonsa Kristuksessa.
Aikamme väärien opetusten yhteisiä piirteitä ovat mm:
-houkutteleminen, vietteleminen: saat erityisen siunauksen, voitelun (KAIKKI on jo saatu Kristuksessa)
-uhkailu: menetät siunauksen jos et toimi kuten väärät johtajat vaativat, teet PH:n pilkan jos arvostelet väärää opetusta ja käytäntöä (Pyhä Henki ei uhkaa vaan kehottaa ja neuvoo, Hän ohjaa tutkimiseen ja arvioimiseen eikä kehota päätä pahkaa ottamaan kaikkea vastaan).
-tunteet ja kokemukset: Jumala tunnetaan ja Hän ilmoittaa itsensä niiden kautta, siksi niitä pitää etsiä ja tavoitella, ei niinkään Sanan kautta. (Sana on kuitenkin Jumalan ainutkertainen ilmoitus. Koska ihminen on hengen, sielun ja ruumiin kokonaisuus, ne kaikki toimivat ja ilmoittavat olemassaolonsa, mutta hengellisessä ihmisessä sielu ja ruumis ovat hengen ohjauksen alla, kun taas ns. sielullinen kristitty ohjautuu tunteensa ja ruumiinsa mukaan).
Hengen ohjaus elämässämme vahvistuu sanantuntemuksen kautta. Ensin on Sanan ajattelu ja pohtiminen, asioiden vertailu ja tutkiminen Sanan valossa. Ne johtavat ymmärryksen kasvamiseen ja se taas vaikuttaa tahtomiseemme ja valintoihimme.
Monet eivät ymmärrä, että Raamattu opettaa Kristuksessa kasvamisen olevan läheisesti yhteydessä oikean ja väärän erottamiseen. Kun kasvamme Kristuksessa, opimme erottamaan ja arvioimaan, myös kun harjoitamme raamatullista arvostelua, kasvamme Kristuksessa. Arvostelu, arviointi ei siis ole negatiivinen asia vaan eräs keskeinen tekijä seurakunnassa, jotta kristillinen näkemys säilyisi niin raamatullisena kuin se täällä meidän vajavaisten ihmisten keskuudessa on mahdollista.
Jotkut raamatunpaikat on merkitykseltään muutettu aivan toiseksi ja monet ovat ottaneet sen vastaan, koska ihmismielessä väärän hyväksyminen käy helposti.
-Aiemmin mainittu Matt 22:29, missä Jumalan voima liitetään kirjoituksiin, on yksi tällainen asia.
-Toinen on arvioinnin ja raamatullisen arvostelun kieltäminen, vaikka tosiasiassa Raamattu ohjaa siihen.
-Kolmas asia on väärän profeetallisuuden hyväksyntä jota puolustellaan sillä, että Raamattuhan sanoo 1Tess 5:20: profetoimista älkää halveksuko. Todellinen profetian halveksunta on kuitenkin mitäänsanomattomien sekä väärien profetioiden esittäminen ja niiden hyväksyminen Jumalan ilmoituksena.
Tässä vain muutama esimerkki siitä, kuinka ihminen voi vahvistaa eksymistään ja eksyttää muita sananmerkityksen muuttamisen kautta.
Raamattu kehottaa meitä oppimisen kautta harjaantumaan Sanan tuntemuksessa.
Heb 5:14 mutta vahva ruoka on täysi-ikäisiä varten, niitä varten, joiden aistit tottumuksesta ovat harjaantuneet erottamaan hyvän pahasta.
Sanan oppiminen ja erottamiseen harjaantuminen on elinikäinen prosessi, jossa kristittyjen tulisi tukea toinen toistaan. Kun joku havaitsee oikeaa sanantuntemusta uhkaavan uhan, siitä on hyvä tehdä selkoa muille. Väärät ja kyseenalaiset suosiotakin saavat opetukset pitää kyseenalaistaa ja niissä esiintyvä vastakohtaisuus Raamatun Sanalle tuoda esille.
Se, joka on näihin eksynyt, voi näin tarkentaa käsitystään ja saada apua. Sitä me kaikki tarvitsemme aika ajoin. Siksi kristittyjen pitää ymmärtää, että hetkittäinen eksyminen on mahdollista, se on jopa todennäköistä jossakin elämämme vaiheessa, mutta se ei ole häpeä vaan kuuluu ihmiselämän vajavaisuuteen.
Jopa siitä huolimatta, että olemme vilpittömiä, meillä on erilaisia käsityksiä joistakin Sanan opetuksista. Silti koemme yhteyttä eivätkä kaikki eri käsitykset suinkaan erota, vaan muistuttavat, että vajavaisina emme koskaan pääse täydelliseen sanantuntemukseen vaikka pyrkimys siihen suuntaan toki pitää olla.
Jos olisimme niin täydellisiä, kuten eräät näyttävät olevan esittäessään, että heidän opetuksensa ja toimintansa asiallinenkin tarkastelu on Jumalan ja Pyhän Hengen pilkkaamista, emme enää tarvitsisi Raamattua eikä meidän tarvitsisi rukoilla, kuten Ps 119:10 Minä etsin sinua kaikesta sydämestäni, älä salli minun eksyä pois sinun käskyistäsi (eli Sanasta, Kristuksesta).
Me emme ole jumalia emmekä näe toisissamme Kristusta (kuten esim. Benny Hinn väittää: Kun näet minut (eli Bennyn) näet Kristuksen. Sen sijaan meidän tulisi nähdä toisemme KRISTUKSESSA ja Kristuksesta käsin: Tuossa on veli ja sisar Kristuksessa, voin olla kärsivällinen ja armollinen, koska tarvitsen sitä, että hekin samoin näkevät minut. Jumala on armollinen Kristuksen tähden meille jokaiselle.
Matt5:48 Olkaa siis te täydelliset, niin kuin teidän taivaallinen Isänne täydellinen on.
Onko tämä sananpaikka vaatimus meille tulla täydellisesti pyhiksi tässä ajassa? Kykenemmekö siihen? Olenko huono uskova tai lainkaan uskossa kun kaiken aikaa havaitsen itsessäni vikoja, puutteita ja syntiä?
Vastaus jokaiselle epäilijälle ja kiusatulle on Kristus.
Kol1:28 Ja häntä me julistamme, neuvoen jokaista ihmistä ja opettaen jokaista ihmistä kaikella viisaudella, asettaaksemme esiin jokaisen ihmisen täydellisenä Kristuksessa.
Hep10:14 Sillä hän on yhdellä ainoalla uhrilla ainiaaksi tehnyt täydellisiksi ne, jotka pyhitetään.
(Myös mm. Hep5:9 ja 7:25)
Jumalan armosta Kristuksen täydellisyys luetaan jo meidän vajavaisten ihmisten eduksi. Matteuksen kohta voitaisiin myös lukea: Olkaa siis te Kristuksessa (täydelliset) jne. Ei tarvita uusia metodeja saavuttaaksemme jonkin uuden ja täydemmän pyhityksen tason. Sellainen vie aina pohjaa Kristuksen täydelliseltä teolta edestämme. Tältä pohjalta hengellinen vaelluksemme kehittyköön ja hengen hedelmät kasvakoon jokaisen uskovan elämässä.
Näyttää siltä, että kristitylle yksi hyvin vaikea asia on tyytyminen elämään edelleen VAIN inhimillisenä ja erehtyvänä ihmisenä, jonka armollinen Jumala on Poikansa kärsimisen kautta sovittanut kanssaan. Tähän osaan meidän on kuitenkin tyydyttävä, vaeltaen nöyryydessä Jumalan edessä, tunnustaen kaikessa riippuvuutemme Hänestä, anoen viisautta joka tulee Sanasta ja johtaa meidät aina syvempään Kristuksen tuntemukseen.
Aina kun Jumalan armosta näemme eksymisemme yhdessä ja toisessa asiassa, saamme aina palata Kristuksen tykö.
Hän etsii eksyneitä ja meitä niin helposti monin tavoin hairahtuvia ensisijaisesti Sanansa kautta. Hän varoittaa, kehottaa, lohduttaa, neuvoo ja opettaa.
Hän kohtaa meidät Sanassa ja vahvistaa Pyhän Henkensä oikean läsnäolon kautta yhteyttämme Häneen.
Juhani Aitomaa
"Usko Herraan Jeesukseen, niin sinä pelastut, niin myös sinun perhekuntasi". Ap. t. 16:31
-
noomi
- Ylläpitäjä
-
- Viestit: 1827
- Liittynyt: 23.10.2013 17:20
Paluu Hengelliset Pitkät kirjoitukset
Paikallaolijat
Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 2 vierailijaa