Re: Elämän Leipää/C.O.Rosenius/ Heinäkuu
Lähetetty: 11.07.2015 10:23
HEINÄKUUN 11 PÄIVÄNÄ.
Monen kansan isäksi olen asettanut sinut (Aabrahamin) sen Jumalan edessä, johon hän uskoi ja joka kuolleet eläviksi tekee ja kutsuu olemattomat, ikään kuin ne olisivat. Room. 4:17.
Aabraham uskoi kaikkivaltiaaseen Jumalaan ja kuka uskoo Jumalaan, joka voi kuolleetkin herättää, voi silloin myös uskoa, että Jumala voi tehdä kaiken, mitä hän ikinä sanoo. Jos Jumala herättää kuolleet, miksi hän ei silloin voisi tehdä vanhaa Aabrahamia ja hedelmätöntä Saaraa lukuisan jälkeläisjoukon vanhemmiksi? Kuinka Aabraham silloin epäilisi, että Jumala saattoi täyttää lupaamansa lukuisan siemenen Iisakin kautta, joskin hän nyt aikoi uhrata ja polttaa hänet tuhaksi? Saattaisihan Jumala hänet sittenkin herättää kuolleista. Sellainen usko Aabrahamilla oli.
Mutta edelleen »Jumala tekee kuolleet eläviksi ja kutsuu olemattomat, ikään kuin ne olisivat.» Nyt Jumala puhuu asioista, jotka eivät vielä ole olemassa samoin, kuin jos ne jo olisivat, niin pian kuin hän on päättänyt tehdä jotain. Tällä tavalla hän puhui Aabrahamille, siitä, mikä ei vielä ollut olemassa ja antaa hänelle nimen Aabraham (suuren joukon isä) sillä hän sanoo: »Monen kansan isäksi olen asettanut sinut.» Jumalalle, joka kuolleet tekee eläviksi, oli Aabraham jo se, mikä lupauksissa oli sanottu hänestä tulevan.
Tämä on sisältörikas lause, täynnä opetusta ja voimaa heikolle uskollemme. Tällä tavoin on meidän kaikkien opittava uskomaan ja ajattelemaan Jumalasta, silloin meistä tulee oikeita Aabrahameja. Hän, joka sanallaan loi taivaan ja maan ja käski valon loistaa pimeydestä, hän on kyllin voimakas tehdäkseen tyhjästä kaiken, kuolemasta elämän, synnistä vanhurskauden, paholaisen orjuudesta tuottaakseen Jumalan lapsen ihanan vapauden.
Profeetta sanoo: »Nostakaa silmänne korkeuteen ja katsokaa, kuka nämä on luonut ja johtaa niiden joukot? Hän, joka ne kaikki nimeltänsä kutsuu. Hänen varansa ja voimansa on niin suuri, ettei häneltä mitään puutu.» Niin kuin Jumala kutsuu luomansa taivaan tähdet kunkin nimeltänsä, niin kutsuu hän myös kaikki Aabrahamin lapset, joiden luku tuli suureksi kuin taivaan tähtien, kunkin nimeltänsä jo ennen heidän syntymäänsä.
Sillä hänen edessään ei ole menneen eikä tulevan ajan vaihdosta, vaan hänelle on kaikki läsnä olevaa, mitä milloinkin on meille tapahtuva. Kuten Aabrahamin Jumalan kaikkivaltiaan sanan nojassa uskoi sellaista, mitä hän ei nyt nähnyt, sellaista, joka oli mitä suurimmassa ristiriidassa kaiken kanssa, mitä hän näki tai tunsi itsessään, samoin on jokaisen kristitynkin Herran lupauksesta uskottava päinvastainenkin, mitä hän itsessään näkee ja tuntee.
Tämä se usko oikeastaan onkin, usko Jumalaan, usko Jumalan kaikkivaltiuteen ja uskollisuuteen, että hän voi kääntää kaiken vastakohdaksi sille, mitä nyt näkyy tai tuntuu. Niin on Luther kärsivien kristittyjen lohdutukseksi esittänyt Aabrahamin uskon ja Aabrahamin Jumalan, joka »kutsuu olemattomat, ikään kuin ne olisivat» sanoessaan: »Ei näytä hänen kristittyjään jaloin polkeminen tai heidän teloittamisensa kunniakkaalta ja ihanalta, riemulla ja autuudelta, vaan aivan päinvastaiselta. Mutta Jumala sanoo: Minä tein olemattoman olevaksi kaiken murheen ja sydäntuskan voin tehdä pelkäksi riemuksi. Voin sanoa: Kuolema ja hauta, ole elämä! Helvetti, olet taivas ja autuus! Myrkky, ole parantava lääke! Perkele ja maailma, koitukoon teistä kristityilleni suurempi hyöty kuin rakkaista enkeleistä ja hurskaista pyhistä! Sillä minä voin ja tahdon niin rakentaa ja hoitaa viinitarhaani, että se kaikenlaisesta häviöstä ja kärsimyksestä vain paranee.»
Kun ahdistettu kristitty tuntee vain olevansa kokonaan paholaisen valtaan jätetty, joka täyttää hänen sydämensä ajatuksensa ja koko hänen elämänsä pelkällä synnillä, surulla ja surkeudella, juuri tällöin voi Jumala sanoa. Olet pyhä, olet aivan »puhdas», olet minun temppelini.
Kun lukuisten syntieni tähden tunnen itseni aivan kauhistavaksi Jumalan edessä, sanoo Jumala: Olet kelvollinen, rakas ja kallis minun silmieni edessä. Kun näen vain kuolemaa ja rappiota edessäni, sanoo Jumala: Minä näen sinut taivaassa kirkastettuna ja autuaana enkelieni seurassa. Hän, »joka kuolleet eläviksi tekee ja kutsuu olemattomat, ikään kuin ne olisivat», on tekevä nykyajan uskoville kaiken tämän yhtä varmaan kuin hän on täyttänyt ihmeellisen lupauksensa Aabrahamille, niin että koko maa on hänen siemenensä täyttämä.
Jumala suokoon vain meille enemmän Aabrahamin uskoa! Mutta tuota kallista lahjaa sinun on esittävä suuremmalla vakavuudella kuin mikä on tavallista, jotka sydämestään pyytävät tätä lahjaa, usein ja vilpittömästi sitä Jumalalta rukoilevat ja ahkerasti tutkivat Jumalan sanaa ja töitä, ne, myös kasvavat uskossa ja ovat lujat ja palavat hengessä.
Ne taas, jotka tyytyvät vähäiseen määräänsä ja ylenkatsovat Jumalan kalleimpia lahjoja, niiden usko vähenee ja voi kokonaankin sammua, ja he luopuvat.
Herra Jumala, kiitos, että sinun luonasi kaikki tuskamme ja painomme putoavat! Kiitos, että me elämämme hätäpäivinä saamme olla varmat siinä uskossa, että sinä olet meitä lähellä. Joskus, toisinaan kätkeydyt meiltä, niin on armosi aurinko taas paistava ylitsemme. Herralle ei mikään ole mahdotonta. Auta meitä uskomaan sinun kaikkivaltiaaseen, rakastavaan johdatukseesi. Sinä teet yöstämme päivän. Sinä nostat ja pelastat meidät ikuiseen kirkkauteen Poikasi Jeesuksen kautta! Arnen.