Lyhyet David Wilkerson / Syksy 2013 - Talvi 2013-2014

David Wilkersonin kautta tullutta antia.

OLET ERITYINEN TAIVAALLISELLE ISÄLLESI

ViestiKirjoittaja noomi » 16.01.2014 07:17

    Kuva

OLET ERITYINEN TAIVAALLISELLE ISÄLLESI
by David Wilkerson | November 19, 2010

En ikinä unohda kipua, jonka jouduin käymään läpi, kun yksi murrosikäisistä lapsistani tuli luokseni sanoen: "Isä, en ole ikinä tuntenut että miellyttäisin sinua tai olisin rakkautesi arvoinen. Tunnen tuottaneeni sinulle vain pettymyksiä koko elämäni ajan. Sinun olet varmasti hyvin pettynyt minuun."

Mitkään sanat eivät ole ikinä satuttaneet minua niin paljon. Kysyin itseltäni, mitä sellaista olen voinut tehdä, mikä on saanut lapseni tuntemaan tuolla tavoin. Syvästi loukkaantuneena sisimmässäni otin itkuisen nuoreni syliini. Ajattelin: "Kuinka väärin. Olen osoittanut rakkauttani tälle lapselle. Olen puhunut ja toiminut sen mukaisesti kerran toisensa jälkeen. Kaikki muut lapseni luottavat rakkauteeni. Kuinka tämä lapsi on voinut kantaa moista väärinymmärrystä ja tarpeetonta kärsimystä ja syyllisyyttä niin kauan?"

Kerroin rakkaalle lapselleni: "Olet aina ollut erityinen minulle. Miksi? Siksi, että olet silmäteräni. Kun ajattelen sinua, koko olemukseni kirkastuu. Toki, olet tehnyt joskus typeriä asioita, mutta niin ovat myös sisaruksesi. Sinä olet saanut anteeksi. Olit todella pahoillasi, enkä ikinä ajatellut sinusta vähempää. Olet minulle pelkkää iloa. Olet tehnyt minut onnelliseksi koko elämäsi ajan. Olet ollut sydämeni riemu."

Näin on myös monilla uskovilla omassa suhteessaan taivaalliseen Isäänsä. Paholainen on saanut heidät vakuuttuneiksi siitä, että he tuottavat Jumalalle vain pettymystä eivätkä pysty koskaan miellyttämään häntä. Niinpä he eivät voi ottaa vastaan Jumalan rakkautta. Sen sijaan he elävät kuin hänen vihansa olisi aina puhkumassa heidän ylitseen. Miten hirvittävä tapa elää. Kuinka Jumala kärsiikään nähdessään lastensa elävän tällä tavoin.

Rakkaani, siitä päivästä lähtien, kun synnyit, olet ollut erityinen taivaalliselle Isällesi.
Kuva

"Usko Herraan Jeesukseen, niin sinä pelastut, niin myös sinun perhekuntasi". Ap. t. 16:31
Avatar
noomi
Ylläpitäjä
 
Viestit: 1827
Liittynyt: 23.10.2013 17:20

HUUTO SYDÄMEN POHJASTA

ViestiKirjoittaja noomi » 17.01.2014 07:55

    Kuva

HUUTO SYDÄMEN POHJASTA
by David Wilkerson | November 26, 2010

Uskon, että Jumalan armollinen rakkaus vastaa sydämen pohjasta tulevaan huutoon. Se ei ole mitä tahansa huutoa, vaan nöyrän sydämestä nousevaa, joka pyytää vapautusta. Raamattu kertoo paljon tällaisesta sydämen huudosta. "Ahdistuksessani minä rukoilin Herraa ja huusin avuksi Jumalaani; hän kuuli minun ääneni temppelistänsä, ja minun huutoni hänen edessään kohosi hänen korviinsa" (Ps.18:7).

"Monet kerrat hän pelasti heidät, mutta he olivat uppiniskaiset omassa neuvossaan ja sortuivat pahain tekojensa tähden. Mutta hän katsoi heihin heidän ahdistuksessaan, kun hän kuuli heidän valitushuutonsa" (Ps.106:43 -44).

Voit olla varma siitä, että Jumala vastaa huutoosi aina parantavalla Sanalla taivaasta! Kukaan ei ole liian kieroutunut tai toivoton tapaus, jos kurottautuu Jumalan puoleen nöyryydessä. Kieron kuningas Manassen tarina todistaa tämän! Raamattu kertoo, että hän oli ilkein kaikista Israelin kuninkaista. "Hän teki sitä, mikä on pahaa Herran silmissä... Hän rakensi jälleen uhrikukkulat, jotka hänen isänsä Hiskia oli hävittänyt, ja pystytti alttareja Baalille... kumarsi ja palveli kaikkea taivaan joukkoa... pani poikansa kulkemaan tulen läpi... harjoitti noituutta ja hankki itsellensä vainaja- ja tietäjähenkien manaajia, mikä on pahaa Herran silmissä ja vihoitti hänet" (2 Kun. 21:2-6).

"Mutta Manasse eksytti Juudan ja Jerusalemin asukkaat tekemään enemmän pahaa, kuin olivat tehneet ne kansat, jotka Herra oliv hävittänyt israelilaisten tieltä. Ja Herra puhui Manasselle ja hänen kansalleen, mutta he eivät kuunnelleet" (2 Aik.33:9-10).

Onko mitään toivoa ihmisellä, joka kulkeutuu näin kauas Jumalasta, on niin pahan ja pimeyden vallassa? Kyllä, jos hän nöyrtyy ja tunnustaa syntinsä ja uskoo Kristuksen ristin voittoon. Manasse päätyi vangiksi vieraan kansan alaisuuteen, sidottuna kahleisiin. Miten elävä kuva synnin palkasta. Kuitenkin kärsimyksessään hän lopulta huusi Herraa apuun ja tämä kuuli häntä, antoi anteeksi ja palautti hänet ennalleen.

"Mutta ahdingossa ollessaan hän etsi Herran, Jumalansa, mielisuosioita ja nöyrtyi isiensä Jumalan edessä. Ja kun hän näin rukoili häntä, niin Jumala taipui ja kuuli hänen rukouksensa ja toi hänet takasin Jerusalemiin, hänen valtakuntaansa. Silloin Manasse tuli tietämään, että Herra on Jumala" (2 Aik. 33:12- 13).

"Ja hän poisti vieraat jumalat ja kuvapatsaan Herran temppelistä sekä kaikki alttarit, jotka hän oli rakennuttanut Herran temppelin vuorelle ja Jerusalemiin, ja heitätti ne kaupungin ulkopuolelle" (2 Aik. 33:15).

Sana toivosta, anteeksiantamuksesta, armosta, rakkaudesta ja ennalleen asettamisesta on sinua varten! Ota vaari hänen sanastaan, kadu ja eheydy sitten kokonaan vaeltamaan Herran kanssa! Ei ole syntiä, jota ei voisi saada anteeksi, eikä kukaan voi olla liian kaukana tullakseen parannetuksi ja eheytetyksi.
Kuva

"Usko Herraan Jeesukseen, niin sinä pelastut, niin myös sinun perhekuntasi". Ap. t. 16:31
Avatar
noomi
Ylläpitäjä
 
Viestit: 1827
Liittynyt: 23.10.2013 17:20

Hänen äänensä on kuultavissa

ViestiKirjoittaja noomi » 18.01.2014 07:05

    Kuva


Hänen äänensä on kuultavissa
David Wilkerson
01.03.2010 06:00
Miljoonat ovat löytäneet Kristuksen, koska yksi mies odotti kuulevansa Jumalan äänen. Saulus "kaatui maahan ja kuuli äänen, joka sanoi hänelle..." (Ap.t. 8:4) Kun hänestä tuli Paavali, hän jatkoi tuon äänen kuuntelemista. Herra puhui hänelle kuin mies miehelle.

Myös Pietari kuuli Pelastajan äänen: "...nousi Pietari noin kuudennen hetken vaiheilla katolle rukoilemaan... Ja tuli ääni, joka sanoi hänelle..." (Ap.t. 10:9,13)

Koko pakanakansa toivotettiin tervetulleeksi Jumalan valtakuntaan, kuten Korneliuksen koko perhekunta, koska yksi mies totteli kuulemaansa ääntä. Me elämme samaa Uuden testamentin aikaa kuin Paavali ja Pietari, ja meidän tulee myös kuulla ja kuunnella tuota ääntä. "Tänä päivänä, jos te kuulette hänen äänensä..." (Hepr. 3:15) Mitä Jumala voisikaan tehdä, jos kristityt oppisivat kuulemaan hänen ääntään!

Sen sijaan, että odottaisimme hänen ääntään, me juoksemme sielunhoitajien ja kristittyjen psykologien luona, tapaaminen toisensa jälkeen, luemme kirjoja ja kuuntelemme puheita - etsien Jumalan ääntä. Etsimme selvää ohjetta ja johdatusta elämäämme, ja haluamme pastoreiden kertovan meille mikä on oikein ja mikä väärin. Janoamme johtajaa, jota seurata, etsimme tulevaisuudelle kaavaa. Harvat kuitenkaan tietävät miten Jumalan luo voi mennä ja miten hänen äänensä voisi kuulla. Monet tietävät kyllä miten saada Jumalan huomio, mutta he eivät tiedä mitään siitä miten Jumala voisi tavoittaa heidät.

"Jolla on korvat, se kuulkoon."

Jumala haluaa ravistella maata vielä kerran.

"Katsokaa, ettette torju luotanne häntä, joka puhuu; sillä jos nuo, jotka torjuivat luotaan hänet, joka ilmoitti Jumalan tahdon maan päällä, eivät voineet päästä pakoon, niin paljoa vähemmän me, jos käännymme pois hänestä, joka ilmoittaa sen taivaista. Silloin hänen äänensä järkytti maata, mutta nyt hän on luvannut sanoen: "Vielä kerran minä liikutan maan, jopa taivaankin". (hepr. 11:25-26)

Hän on luvannut: "Vielä kerran minun ääneni kaikuu maan päällä.. Ne jotka kuulevat ääneni, ravistelevat maata, ja taivas ja maa siirtyvät. Kuulemalla ääneni, 'kaikki, minkä te päästätte maan päällä, on oleva päästetty taivaassa'."

Viimeiselle seurakunnalle, Laodikean seurakunnalle, Jumala itki: "Katso, minä seison ovella ja kolkutan; jos joku kuulee minun ääneni ja avaa oven, niin minä käyn hänen tykönsä sisälle ja aterioitsen hänen kanssaan, ja hän minun kanssani." (Ilm. 3:20)

"Pyydän, kuunnelkaa minua. Kuulkaa minua, älkää sulkeutuko minulta. Antakaa minun puhua teille ja puhukaa te minulle. Keskustelkaamme yhdessä. Sanani avulla minä suojelen teitä sillä houkutuksen hetkellä, joka vielä kohtaa maailmaa."
Kuva

"Usko Herraan Jeesukseen, niin sinä pelastut, niin myös sinun perhekuntasi". Ap. t. 16:31
Avatar
noomi
Ylläpitäjä
 
Viestit: 1827
Liittynyt: 23.10.2013 17:20

SIDOTTUNA JEESUKSEEN

ViestiKirjoittaja noomi » 19.01.2014 07:20

    Kuva

SIDOTTUNA JEESUKSEEN
by David Wilkerson | December 2, 2010

Paavali sanoo usein olevansa “Jeesuksen Kristuksen vanki”. (Ef. 3:1) Efesolaiskirjeen neljännen luvun alussa hän sanoo Kristuksen vankina olemisen olevan jopa hänen kutsumuksensa. Hän piti tätä Jumalan armollisena lahjana.

Paavali kirjoitti Timoteukselle: “Älä siis häpeä todistusta Herrastamme äläkä minua, hänen vankiaan.” (2. Tim. 1:8 ) Jopa vanhoilla päivillään apostoli iloitsee siitä, että Herra on ottanut hänet kiinni ja vanginnut hänet tahdolleen alamaiseksi: “niin rakkauden tähden minä kuitenkin mieluummin pyydän, ollen tämmöinen kuin olen, minä vanha Paavali, ja nyt myös Kristuksen Jeesuksen vanki.” (Filemon 9)

Paavali osaisi kertoa tarkalleen sen hetken, jolloin Herra sitoi hänet ja otti vangikseen. Hän oli Damaskon tiellä, kädessään ylipapin kirjeet ja mielessään vain kristittyjen vieminen takaisin Jerusalemiin. Hänen suustaan tuli ulos vain uhkauksia ja vihaa Herran opetuslapsia kohtaan (Apt. 9:1) – hän oli täynnä vihaa, katkeruutta ja murhanhimoa väärin ymmärtämässään Jumalan tehtävässä. Kun hän lähestyi Damaskoa, yllätti taivaasta loistava valo hänet. Valo sokaisi hänet kokonaan – valo, joka oli Kristus! Paavali todisti moneen kertaan, miten häntä otettiin kädestä ja johdatettiin Damaskoon – avuttomana vankina. Hän vietti kolme päivää eristyksissä huoneessaan ilman ruokaa, sokeana. Hänet oli otettu vangiksi – niin sielultaan, mieleltään kuin ruumiiltaankin.

Mitä tuossa huoneessa tapahtui noiden kolmen päivän aikana? Herra sitoi Saulin ja teki hänestä Paavalin, Jeesuksen Kristuksen vangin.

Siinä elämäntäyteisessä hetkessä Paavali päästää irti itsenäisyydestään ja antautuu Kristuksen ikeen alle. Hän ojentaa kätensä Jeesukselle, jotta tämä sitoisi hänet elämän ajaksi! Voit melkein kuulla hänen tuskaisen rukouksensa: “Oi Herra, luulin tekeväni tahtosi. Kuinka saatoin olla niin sokea! Olen mennyt omia teitäni, tehnyt mitä omasta mielestäni pitää tehdä. En voi luottaa omiin ajatuksiin!”

Minun rukoukseni on: “Tässä Jeesus, ota käteni ja laita siteesi niihin. Ota minut vangiksesi, tahtosi alle ja vie minut minne haluat minun menevän. Pidä minut sidottuna sinun vahvaan oikeaan käteesi!”
Kuva

"Usko Herraan Jeesukseen, niin sinä pelastut, niin myös sinun perhekuntasi". Ap. t. 16:31
Avatar
noomi
Ylläpitäjä
 
Viestit: 1827
Liittynyt: 23.10.2013 17:20

JUMALA KÄYTTÄÄ IHMISIÄ JULISTAAKSEEN SANAANSA

ViestiKirjoittaja noomi » 20.01.2014 06:29

    Kuva

JUMALA KÄYTTÄÄ IHMISIÄ JULISTAAKSEEN SANAANSA
by David Wilkerson | December 3, 2010

Luulenpa, että suurin osa kristityistä haluaisi paeta kaukaisille, turvallisille vuorille pysyäkseen poissa ympäröivästä pahuudesta. Monet ovat epätoivoisia ja sanovat. “Mitä yksi kristitty voi tehdä tällaisen moraalisen rappion edessä? Mitä voi yksi kirkko tehdä suuressa ja pahuuden täyttämässä kaupungissa? Minulle riittää, että pysyn Jeesusta lähellä, etten itse joudu virran vietäväksi.”

Jotkut taas ajattelevat. “Onko muka jotain mitä voin tehdä – tällainen merkityksetön kristitty kuin minä? Minulla ei ole rahaa, ei koulutusta, ei vaikutusvaltaa – vain valtava rakkaus Jeesusta kohtaan!”

Odotamme usein Jumalan liikkuvan vain kahdella tavalla: joko lähettämällä yliluonnollisen Pyhän Hengen aallon, joka tuo mukanaan tuhansia hänen valtakuntaansa, tai lähettämällä tuomion, jotta ihmiset taipuisivat polvilleen.

Rakkaani, Jumala ei toimi pahoina päivinä noin. Hän uudelleen rakentaa raunioita käyttäen tavallisia koskettamiaan miehiä ja naisia. Hän tekee sen täyttämällä heidät Pyhällä Hengellä ja lähettämällä heidät sotaan uskossa ja voimassa.

Herra kokoaa pyhää seurakuntaa ihmisistä, jotka ovat antautuneet Sanalle ja rukoukselle. He ovat miehiä ja naisia, jotka välittävät ja joiden sydän suree, eikä heillä ole muuta suunnitelmaa kuin etsiä, kuunnella ja totella Jumalaa.

Hän kutsuu sinua välittömästi palvelukseensa. Hän tarvitsee tavallisia ihmisiä, työntekijöitä. Hän käyttää ihmisiä, joita ylimmät papit kutsuisivat oppimattomiksi ja koulua käymättömiksi (Apt. 4:13). Raamattu kertoo myös, että helluntaina “he kaikki tulivat Pyhällä Hengellä täytetyiksi” (Apt. 2:4). He kaikki saivat voiman ja rohkeuden todistaa! Se ei koskenut vain Pietaria, Johannesta tai muita tunnettuja opetuslapsia, vaan myös leskiä, palvelijoita ja palvelijattaria.

Tiedämme, että Stefanus oli täynnä Pyhää Henkeä – “täynnä armoa ja voimaa” (Apt. 6:8 ). Hän ei ollut apostoli tai vihitty pappi. Itse asiassa hänet oli kutsuttu tarjoilijaksi kirkkoon, jotta opetuslapset saisivat keskittyä rukoukseen ja Sanaan. Stefanus oli tavallinen mies täynnä Pyhää Henkeä!

Sinä voit olla Jumalan todistaja kaupungissasi. Hän käyttää tavallisia ihmisiä, jotka ovat hänen lähellään, joiden sydän on kosketettu ja jotka etsivät häntä rukouksessa – ja tarttuvat tehtävään kuten Stefanus, täynnä armoa ja voimaa.
Kuva

"Usko Herraan Jeesukseen, niin sinä pelastut, niin myös sinun perhekuntasi". Ap. t. 16:31
Avatar
noomi
Ylläpitäjä
 
Viestit: 1827
Liittynyt: 23.10.2013 17:20

Syvä kunnioitus ja pelko

ViestiKirjoittaja noomi » 21.01.2014 08:39

    Kuva

Syvä kunnioitus ja pelko
by David Wilkerson
19.02.2010 06:00
Raamattu tekee selväksi, että jokaisen kristityn tulisi ‘pelätä' Jumalaa. Todellinen Jumalan pelko pitää sisällään syvän kunnioituksen ja hämmästyksen, ja vielä paljon enemmän. Daavid sanoo: "Synti sanoo jumalattomalle: minun sydämessäni ei ole Jumalan pelkoa hänen silmäinsä edessä." (Psalmi 36:1) Daavid tarkoittaa oikeastaan: "Jos näen jonkun elävän pahuudessa, sydämeni kertoo ettei hän lainkaan pelkää Jumalaa. Hän ei tunnusta totuutta synnistään eikä kuule Jumalan kutsua pyhyyteen."

Totuus on, että terve Jumalan pelko auttaa meitä voittoon vaikeina aikoina. Mistä me sitten saamme tällaisen pelon? Jeremia vastaa profetiassaan: "Ja minä annan heille yhden sydämen ja yhden tien, niin että he pelkäävät minua kaiken elinaikansa, ja niin heidän käy hyvin ja heidän lastensa heidän jälkeensä. Ja minä teen heidän kanssansa iankaikkisen liiton, niin etten käänny heistä pois, vaan teen heille hyvää; ja minä annan pelkoni heidän sydämiinsä, niin etteivät he minusta luovu. (Jer. 32:39-40)
Tämä on mahtava lupaus Jumalalta. Hän lupaa antaa meille pyhän pelon. Jumala ei istuta pelkoa sydämiimme yhdessä yliluonnollisessa välähdyksessä. Ei, hän istuttaa meihin pelon Sanansa kautta.

Tarkoittaako se sitä, että Jumalan pelko syntyy sydämiimme jos vain luemme Raamattua? Ei, ei lainkaan. Se tapahtuu, kun tietoisesti päätämme seurata Jumalan sanaa kaikessa mitä luemme. Näin kävi Esralle: "Esra oli kiinnittänyt sydämensä Herran lain tutkimiseen, seuratakseen sitä ja opettaakseen Israelissa lakia ja oikeutta." (Esra 7:10)

Jumalan pelko ei ole vain Vanhan testamentin asia. Se mainitaan molemmista testamenteissa. Vanha testamentti kertoo: "Pelkää Herraa ja karta pahaa." (Sananlaskut 3:7) Samoin Uusi testamentti julistaa: "Ei ole Jumalan pelko heidän silmäinsä edessä." (Room. 3:18 ) Paavali jatkaa: puhdistautukaamme kaikesta lihan ja hengen saastutuksesta, saattaen pyhityksemme täydelliseksi Jumalan pelossa." (2. Kor. 7:1)
Kuva

"Usko Herraan Jeesukseen, niin sinä pelastut, niin myös sinun perhekuntasi". Ap. t. 16:31
Avatar
noomi
Ylläpitäjä
 
Viestit: 1827
Liittynyt: 23.10.2013 17:20

Valoa ei ole tarkoitettu piilotettavaksi

ViestiKirjoittaja noomi » 22.01.2014 06:49

    Kuva

Valoa ei ole tarkoitettu piilotettavaksi
David Wilkerson
18.02.2010 06:00
Jeesus sanoi meille: "Te olette maailman valkeus." (Matt. 5:14) Se tarkoittaa jotain enemmän kuin seurakuntatyötä. Se on enemmän kuin opettaminen, saarnaaminen tai traktaattien jakaminen. Kristus sanoo hyvin selvästi: "Te olette valo. Te ette ole pelkkä valon heijastus. Te ette ole pelkkä valon johdin, te olette itse valo. Ja valonne voimakkuus riippuu siitä, miten lähellä minua te kuljette."

Ymmärrätkö mitä Herra vihjaa? Maailma tunnistaa ne, jotka kulkevat Kristusta lähellä. Naapurisi tai työtoverisi eivät ehkä tiedä sinun päivittäisistä hetkistäsi Kristuksen kanssa, uskostasi häneen tai miten riippuvainen olet hänestä. Mutta he näkevät valon, joka sinusta loistaa, koska elät elämääsi Kristuksen kanssa. Ja jos mikään ei ole tuon elämän esteenä, valosi jatkaa loistamistaan pimeydessä.

"Te olette maailman valkeus. Ei voi ylhäällä vuorella oleva kaupunki olla kätkössä..." Jeesus sanoo laittaneensa meidät näytille maailman eteen. Ihmiset katsovat meitä, sillä hän on tehnyt meistä ilmestyksen. Me olemme valo, jota ei ole tarkoitettu laitettavaksi piiloon.

No, keitä ovat nämä vuorelle asetetut valot? Ja missä me näemme heitä? Heitä ei yleensä löydä parrasvaloista. Heitä ei löydy itsekeskeisten, itseään korottavien ihmisten joukosta, jotka etsivät maailman tunnustusta. Eikä heitä löydä niiden ylitärkeiden seurakuntapiirien joukosta, jotka ovat olevinaan niin pyhiä, mutta juoruavat, supisevat ja valittavat.

Vuosien aikana olen nähnyt useita uskovia, jotka vaikuttavat hurskailta mutta ovat hengellisesti laiskoja. He kertovat muille näiden virheistä ja heikkouksista ajatellen palautteen tekevän näistä nöyriä. He ovat nopeita tuomitsemaan muita. Heillä ei ole sellaista totuudenmukaista, antavaa, rakkaudellista palveluasennetta kuin Kristuksella oli. Päinvastoin, heidän "valonsa" on todellisuudessa pimeyttä. Jeesus sanoo: "Jos siis se valo, joka sinussa on, on pimeyttä, kuinka suuri onkaan pimeys!" (Matt. 6:23) Siellä missä ei ole elämää Kristuksessa, ei ole myöskään valoa.

"Niin loistakoon teidän valonne ihmisten edessä, että he näkisivät teidän hyvät tekonne ja ylistäisivät teidän Isäänne, joka on taivaissa." (Matt. 5:16) Meidän täytyy antaa valomme loistaa, jotta Jumala tulisi korotetuksi.
Kuva

"Usko Herraan Jeesukseen, niin sinä pelastut, niin myös sinun perhekuntasi". Ap. t. 16:31
Avatar
noomi
Ylläpitäjä
 
Viestit: 1827
Liittynyt: 23.10.2013 17:20

Vilpittömän sydämen omistaminen

ViestiKirjoittaja noomi » 23.01.2014 07:02

    Kuva

Vilpittömän sydämen omistaminen
David Wilkerson
Maanantai 6. heinäkuuta 2009

Tiedätkö, että on mahdollista vaeltaa Herran edessä vilpittömällä ja nuhteettomalla sydämellä? Jos kaipaat syvää yhteyttä Jeesukseen, saatat jo yrittää - kaivata hartaasti - totella tätä Herran määräystä.

Haluan rohkaista teitä: se on mahdollista tai sitten Jumala ei olisi lainkaan antanut meille tällaista kutsua. Nuhteeton sydän on ollut osa uskonelämää siitä lähtien, kun Jumala ensimmäisen kerran puhui Aabrahamille: "Minä olen Jumala, Kaikkivaltias; vaella minun edessäni ja ole nuhteeton." (1.Moos. 17:1).

Vanhassa testamentissa näemme, että jotkut onnistuivat tässä. Daavid esimerkiksi päätti sydämessään noudattaa Jumalan käskyä olla vilpitön. Hän sanoi: "Minä tahdoin noudattaa nuhteetonta vaellusta; …Minä tahdon vaeltaa huoneessani vilpittömällä sydämellä." (Ps. 101:2).

Jos haluamme päästä käsiksi tähän täydellisyyden ajatukseen, meidän on ensin ymmärrettävä, että täydellisyys ei tarkoita synnitöntä, virheetöntä olemassaolosta. Ei, täydellisyys Herran silmissä tarkoittaa jotain täysin erilaista. Se tarkoittaa aikuisuutta.

Heprean ja kreikan kielen merkityksissä sana vilpitön sisältää "rehellisyyden, jossa ei ole likatahraakaan eikä kauneusvirhettä, joka on täysin tottelevainen." Se tarkoittaa sen saattamista loppuun, mikä on jo aloitettu, jotta täydellinen tulisi esiin. John Wesley kutsutaan tätä täydellisyyden käsitettä "jatkuvaksi kuuliaisuudeksi." Se tarkoittaa, että vilpitön sydän on vastaanottavainen, sellainen, joka reagoi nopeasti ja täysin jokaiseen Herran kutsuun, kuiskaukseen ja varoitukseen. Tällainen sydän sanoo aina: ”Puhu Herra, palvelijasi kuulee. Näytä minulle tie ja minä kuljen sitä pitkin”.

Vilpitön sydän huutaa Daavidin kanssa: "Tutki minua, Jumala, ja tunne minun sydämeni, koettele minua ja tunne minun ajatukseni. Ja katso: jos minun tieni on vaivaan vievä, niin johdata minut iankaikkiselle tielle." (Ps. 139:23–24).

Jumala todellakin tutkii sydämemme, onhan hän sanonut Jeremiaalle: "Minä, Herra, tutkin sydämen" (Jer.17:10). Hepreankielinen merkitys tässä lauseessa on "tunkeutua, tutkia perusteellisesti."

Vilpitön sydän haluaa Pyhän Hengen tulevan ja tutkivan sisimmän, valaisemaan kaikki piilossa olevat paikat - tutkivan ja kaivavan esiin kaiken sen, mikä on jotain muuta kuin Kristuksen kaltaisuutta. Ne, jotka kätkevät salaisen syntinsä, eivät kuitenkaan halua tulla tuomituksi tai tutkituksi.

Vilpitön sydän kaipaa kiihkeästi muuta kuin turvallisuutta tai synnin peittämistä. Se haluaa aina olla Jumalan läsnäolossa ja asua hänen yhteydessään. Yhteys tarkoittaa puhumista Herran kanssa, suloisen yhteyden omistamista hänen kanssaan, hänen kasvojensa etsimistä ja hänen läsnäolonsa tuntemista.

Kun Herra tutkii sydäntämme, hän ei tee sitä rangaistakseen, vaan lunastajana. Hänen tarkoituksenaan ei ole saada meitä kiinni synnistä tai tuomita meitä, vaan paremminkin valmistaa meitä tulemaan hänen pyhään läsnäoloonsa puhtaina astioina.
Kuva

"Usko Herraan Jeesukseen, niin sinä pelastut, niin myös sinun perhekuntasi". Ap. t. 16:31
Avatar
noomi
Ylläpitäjä
 
Viestit: 1827
Liittynyt: 23.10.2013 17:20

Opettava rakkaus!

ViestiKirjoittaja noomi » 24.01.2014 08:31

    Kuva

Opettava rakkaus!
David Wilkerson
Tiistai 7. heinäkuuta 2009


Koska Jumala rakastaa sinua, hän tekee työtä puhdistaakseen sinut. Se on kuitenkin rakastavaa opetusta niille, jotka katuvat ja palaavat hänen luokseen omilta teiltään. Saatat tuntea Jumalan nuolen sielussasi menneiden ja nykyisten syntiesi vuoksi, mutta jos sinulla on katuva sydän - ja halu kääntyä pois virheistä, voit luottaa hänen opettavaan rakkauteensa. Sinulla on korjattavaa, mutta se tapahtuu hänen suuren armonsa ja myötätuntonsa avulla. Et tunne hänen vihaansa kuten pakanat, vaan pikemminkin hänen kurittavan sauvansa, joka on hänen rakastavassa kädessään.

Ehkä kärsimyksesi on seuraamusta tekemistäsi vääristä päätöksistä. Kuinka monet naiset kärsivät, koska he ovat naimisissa sellaisen miehen kanssa, josta Jumala varoitti heitä? Kuinka moni lapsi murtaa vanhempiensa sydämen? Monta kertaa tämä tapahtuu seurauksena vanhempien omista menneistä synneistä, laiminlyönneistä ja kompromisseista.

Kun tiedät saavuttaneesi alimman pisteesi, on aika etsiä Herraa murtuneena, katumuksessa ja uskossa. On aika saada uutta Pyhän Hengen voimaa. On aika uudistua ja virvottua, on aika kokea hengellisen voiman virta elämääsi.

Kun huudat Jumalan puoleen, hän vuodattaa voimansa sinuun: ”Sinä päivänä, jona minä huusin, sinä vastasit minulle; sinä rohkaisit minua: minun sieluni sai voiman… Vaikka minä vaellan ahdistuksen keskellä, niin sinä virvoitat minut. Sinä ojennat kätesi minun vihamiesteni vihaa vastaan, ja sinun oikea kätesi auttaa minua. Herra vie minun asiani päätökseen. Herra, sinun armosi pysyy iankaikkisesti; älä jätä kesken kättesi työtä." (Ps. 138:3, 7-8 ).

Yksi vaikeimmista asioista kristittyjen hyväksyä on kärsimys vanhurskauden tähden. Jo Kristuksen aikana juutalaiset liittivät hyvinvoinnin ja hyvän terveyden jumalisuuteen. He uskoivat, että jos olet rikas, hyvin terve tai muuten siunattu, se johtui siitä, että Jumala halusi osoittaa, että hän oli tyytyväinen sinuun. Siksi Jeesuksen opetuslasten oli vaikea ymmärrystä hänen opetustaan, että "..helpompi on kamelin käydä neulansilmän läpi kuin rikkaan päästä Jumalan valtakuntaan." (Matteus 19:24). Opetuslapset kysyivät "Kuka sitten voi pelastua?"

Samoin tänään vaikuttaa virheellinen oppi, joka sanoo, että jos olet samaa mieltä Jumalan kanssa, ei sinua kohtaa kärsimys; huudat vain Jumalan puoleen ja hän tulee juosten ja ratkaisee heti kaiken. Mutta tämä ei ole evankeliumia! Heprealaiskirjeen 11.luvussa luetellut uskon sankarit vaelsivat kaikki läheisessä uskonsuhteessa Jumalaan ja kärsivät kivityksiä, pilkkaa, kidutusta ja väkivaltaisia kuolemia (jakeet 36-38 ). Paavali itse, joka kulki tiiviisti Jumalan yhteydessä, joutui haaksirikkoon, kivitettiin, sai lyöntejä ja jätettiin kuolemaan, ryöstettiin, vangittiin ja joutui vainon kohteeksi. Hän kärsi kaikissa näissä. Miksi? Nämä olivat kaikki koetuksia ja puhdistusta ja osoittivat hänen uskoaan Jumalan kunniaksi.

Näiden koetusten kautta Jumala haluaa istuttaa jotain sydämemme. Hän haluaa meidän olevan kykeneviä sanomaan: "Herra Jeesus, olet minun Suojelijani ja uskon sinun hallitsevan tapahtumia elämässäni. Jos minulle tapahtuu jotain, se on vain siksi, koska sinä sallit sen ja uskon siihen tarkoitukseen, joka sinulla on. Auta minua ymmärtämään se opetus, mikä asiassa on. Jos vaellan vanhurskaudessasi ja sinun ilosi on sydämessäni, niin silloin minun elämäni ja kuolemani tuo kunniaa sinulle. Uskon, että sinulla voi olla ennalta valmistettu kunnia, jokin ikuinen tarkoitus, jota minun rajallinen mieleni ei ymmärrä. Mutta kummassakin tapauksessa sanon: ’Jeesus, elän tai kuolen, olen sinun!’
Kuva

"Usko Herraan Jeesukseen, niin sinä pelastut, niin myös sinun perhekuntasi". Ap. t. 16:31
Avatar
noomi
Ylläpitäjä
 
Viestit: 1827
Liittynyt: 23.10.2013 17:20

LUPAUKSET

ViestiKirjoittaja noomi » 25.01.2014 08:13

    Kuva

LUPAUKSET
David Wilkerson
Perjantai, 10. heinäkuuta 2009

Meidän suuri tarpeemme, olla kärsivällisiä, toistetaan monta kertaa heprealaiskirjeessä:

"Sillä kun Jumala oli antanut lupauksen Aabrahamille, vannoi hän itse kauttansa, koska hänellä ei ollut ketään suurempaa, kenen kautta vannoa… ja näin Aabraham, kärsivällisesti odotettuaan, sai, mitä luvattu oli." (Hepr 6:13-15, kursivointi omani).

"..ettette kävisi veltoiksi, vaan että teistä tulisi niiden seuraajia, jotka uskon ja kärsivällisyyden kautta perivät sen, mikä luvattu on." (6:12).

"Sillä te tarvitsette kestäväisyyttä, tehdäksenne Jumalan tahdon ja saadaksenne sen, mikä luvattu on." (10:36).

Jumala on antanut meille monia valtavia lupauksia – synnin kahleet katkeavat, saamme voiman kukistaa kaiken synnin hallintavallan, saamme uuden sydämen, puhdistumme ja pyhitymme - tuodakseen meissä esille Kristuksen kuvan. Hänen sanansa vakuuttaa meille: "Mutta hänelle, joka voi varjella teidät lankeamasta ja asettaa teidät nuhteettomina, riemuitsevina, kirkkautensa eteen.." (Juudaksen kirje, jae 24).

Silti Jumala tekee kaikki nämä asiat edestämme oman jumalallisen aikataulunsa mukaan. Hänellä ei ole tiettyjä määräaikoja, jotta hänen pitäisi kiirehtiä. Hän jättää myös huomiotta kaikki ne vaatimukset, joiden mukaan kaiken pitäisi tulla kuntoon hetkessä. Lyhyesti sanottuna todellinen usko edellyttää, että me odotamme Herraamme kärsivällisesti. Vastauksemme hänelle tulisi olla: "Herra, uskon, että olet uskollinen Sanallesi. Henkesi voimalla aion odottaa kärsivällisesti, kunnes tuot nämä asiat elämääni. Oma osani on jäädä odottamaan sinua uskossa."

Saatat kärsiä kauheita koettelemuksia ja kiusauksia. Ehkä kuulet kauheita valheita, joita saatana kuiskaa sinulle. Ajoittain saatat epäonnistua. Itse asiassa saatat kysyä, että saavutatko koskaan tavoitettasi. Mutta tulet kestämään kaikki nämä koettelemukset ja murheet, jos kärsivällisesti vain pidät kiinni uskosta. Luota siihen, että Jumala tekee työnsä, seisoo Sanansa lupausten takana ja on sinulle Jahve Tsidkenu - hän katsoo sinut vanhurskaaksi. Hän on vannonut on valan, että "uskon kautta saavutat lupaukset".

Paavali tarjoaa määritelmän Jumalan vanhurskaudesta roomalaiskirjeessä 4:20-23: " mutta Jumalan lupausta hän [Aabraham] ei epäuskossa epäillyt, vaan vahvistui uskossa, antaen kunnian Jumalalle, ja oli täysin varma siitä, että minkä Jumala on luvannut, sen hän voi myös täyttää. Sentähden se luettiinkin hänelle vanhurskaudeksi. Mutta ei ainoastaan hänen tähtensä ole kirjoitettu, että se hänelle luettiin..".

Raamattu ei voi tehdä tätä tämän selvemmäksi. Yksinkertaisesti sanottuna vanhurskaus on uskomista Jumalan lupauksiin, olemista täysin vakuuttunut siitä, että hän pitää Sanansa. Toisaalta epäusko on epäröimistä hänen lupaustensa pysyvyyteen, epäilyä siitä, tekeekö Jumala sen, mitä hän on luvannut.
Kuva

"Usko Herraan Jeesukseen, niin sinä pelastut, niin myös sinun perhekuntasi". Ap. t. 16:31
Avatar
noomi
Ylläpitäjä
 
Viestit: 1827
Liittynyt: 23.10.2013 17:20

EdellinenSeuraava

Paluu David Wilkerson

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 2 vierailijaa

cron